Konkareiden kokemus ja nuorten ideat kohtaavat uudessa Sokeain kuunnelmaraadissa

Joose Ojala

17.2.2026

Sokeain kuunnelmaraati on saavuttanut suoranaisen instituution aseman sekä näkövammaisyhteisön että äänitaiteen ammattilaisten keskuudessa. Vuodesta 1968 yhtäjaksoisesti jatkuneen perinteen aloitti edesmennyt näkövammainen kirjailija sekä juristi Eero Vartio, joka myös toimi pitkään raadin puheenjohtajana. Raati on joka vuosi valinnut Sokeain kuunnelmapalkinnon voittajan edellisenä vuonna julkaistuista Ylen kuunnelmista. Tänä vuonna mukana on 11 teosta. Aihepiirit vaihtelevat sotatraumoista musiikkidraamojen kautta poliittiseen lähihistoriaan. Monipuolista kuunneltavaa raadilla siis riittää.

100-vuotias Yle on tarjonnut kuunnelmataidetta toimintansa alkumetreiltä lähtien

Vuosi 2026 on Ylen erityinen juhlavuosi, sillä yleisradiotoiminnan aloittamisesta tulee kuluvana vuonna kuluneeksi tasan 100 vuotta. Sokeain kuunnelmapalkintokin jaetaan huhtikuussa peräti 58:nnen kerran, joten pyöreät vuodet ovat tälläkin instituutiolla aivan nurkan takana.

Kuunnelmat ovat kuuluneet Ylen repertuaariin toiminnan alusta saakka. Kuvaavaa on, että kun ensimmäinen jälkipolville säilynyt kuunnelma Könnin kello tallennettiin vuonna 1946, näyttelijät olivat esittäneet livekuunnelmia mikrofonin ääressä suomalaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

Vuoden 2026 kuunnelmaraatiin valittiin tuoreita kasvoja sekä kokeneita konkareita

17.11. pidetyssä valintakokouksessa kuunnelmaraatiin valittiin viisi jäsentä. Nuorempaa polvea edustavat puheenjohtajaksi valittu 34-vuotias muusikko Joose Ojala, äänittäjä ja musiikkiteknologi Janne Tuominen sekä maallikkokuuntelija Adelina Maru. Ojala ja Tuominen kuuntelevat kuunnelmia ammattilaisen korvin, kun taas Maru tuo arviointiin maallikkokuuntelijan näkökulman. Kokeneempaa kaartia edustavat maallikkokuuntelijat Sari Loijas ja Eeva-Liisa Koskinen.

Puheenjohtaja Joose Ojala: Kuunnelma elää podcastien myötä uutta kultakauttaan ja tarjoaa kaivattua vastapainoa visuaalisille taiteille

Kuunnelmat ovat olleet ja tulevat aina olemaan minulle musiikin jälkeen läheisin ja saavutettavin esittävien taiteiden muoto. Vaikka elokuvien ja tv-sarjojen kuvailutulkkaus on viime vuosina kehittynyt huimasti, on etenkin kaltaiselleni syntymäsokealle ylittämätön kokemus seurata esitystä, josta kaikki informaatio välittyy pelkän kuuloaistin kautta. Olen ilahtuneena seurannut, miten kehittyneiden laitteiden ja jakelukanavien myötä audiodraamat ja podcastit ovat nousseet kukoistukseensa. On hienoa, että meillä on tällainen taidemuoto, jota näkövammaiset ja näkevät voivat yhdessä täysin tasavertaisesti kuluttaa. Sokeain kuunnelmaraati on ollut minulle aina merkittävä instituutio, jonka toimintaan olen suhtautunut suurella kunnioituksella. On upea, vastuullinen ja kunniakas hetki saada jatkaa tätä perinnettä hienon, monimuotoisen ja näkövammaiskenttää mielestäni mainiosti edustavan raadin puheenjohtajana.

Adelina Maru: ”Olen iloinen että löysin tämän itselleni uuden taidemuodon”

Olen hyvin uusi aikuisille suunnattujen kuunnelmien kuuntelija. Lapseni kanssa olemme kuunnelleet erittäin hyviä kotimaisia lastenkuunnelmia.

Raatiin liittymisen myötä innostuin kovin kuunnelmista. Olen iloinen, että löysin tämän itselleni uuden taidemuodon.

Raadin vuoksi en myöskään voinut sortua heti alkuun kuuntelemaan vain sellaista mikä itseä kiinnostaa. Tämän vuoksi koinkin positiivisia yllätyksiä.

Oli kuunnelmia joista olin varma että tästä en tule pitämään, mutta tarinan edetessä huomaankin eläväni täysin hahmojen kanssa.

Minusta on hienoa että raadissa on eri alan ihmisiä ja erilaisia kuuntelijoita. Näin pääsen kuulemaan erilaisia tapoja kuunnella ja täten syventämään omaa kokemustani. Vaikka ikäni puolesta kuulunkin nuorempaan kaartiin, kuuntelutottumuksiltani samaistun mielestäni enemmän raadin konkareihin.

Eeva-Liisa Koskinen: Oman mukavuusalueen ulkopuolelle kurkottaminen on avartavaa ja viihdyttävää

Olen kuunnellut kuunnelmia lähinnä makupaloja napsien. Erityisesti mieleeni ovat jääneet 1970-luvun jännityskuunnelmat. Nyt pitkän työuran jälkeen on enemmän aikaa kaikenlaiselle kulttuurille. Kuunnelmaraadissa mukana ollen tulee ”pureskeltua koko kiinnostava kuunnelmakakku”. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle kurkottaminen on avartavaa ja viihdyttävää. Audiotarjonta on monimuotoistunut ilahduttavasti. Mielestäni audiosisällöillä on oma tärkeä sijansa tässä yhä vain visuaalisemmaksi käyvässä maailmassa.

Sari Loijas: Kuuntelen kuunnelmia maallikon korvin

Kuuntelen kuunnelmia maallikon korvin. Minua puhuttelevat arkirealismiin perustuvat, konstailemattomat kuunnelmat. Erityisesti pidän kuunnelmista, jotka pureutuvat ajankohtaisiin asioihin ja jotka sisältävät jonkin yhteiskunnallisen sanoman. Myös komediat ja huumoripitoiset kuunnelmat toimivat hyvänä vastapainona arkirealismille. Knallia ja sateenvarjoa en koskaan kyllästy kuuntelemaan. 1990-luvulla Sokeain kuunnelmaraadissa mukana olleena, olen havainnut  kuunnelmatuotannon muovautuneen aiempaa vahvemmin erilaisia teknisiä taustaratkaisuja hyödyntävään suuntaan. Siitä, onko se hyvä vai huono asia, voidaan varmasti olla montaa eri mieltä.

Janne Tuominen: Avainasemassa on hyvien ambienssien luominen

En voi väittää olevani millään mittarilla kuunnelmien suurkuluttaja, vaikka nuoruudessa määrät hieman suurempia olivatkin vaan etenkin nykyään tuppaa tämän perinteikkään lähetyslajin kuuntelu jäämään muun ohjelmiston jalkoihin. Raadin asettama kuunteluvelvoite toimikin kohdallani hyvänä ponnahduslautana innostua kuunnelmista uudelleen, kun huomasin miten monipuolista tuotantoa meillä onkaan. Olikin kiinnostavaa käydä läpi kaikki vuoden mittaan julkaistut teokset ja saada kokonaiskuva siitä, millaista kuunnelmaa nykyisin tehdään.

Itselleni kaikkein tärkeintä niissä on hyvän tarinan ja ääninäyttelemisen ohella se kuinka hyvin kulloinenkin teos pystyy siirtämään minut siinä kuvattuun paikkaan, aikaan ja tapahtumiin. Tässä avainasemassa on hyvien ambienssien luominen – miltä kulloinenkin tila / ympäristö kuulostaa, entä pienet äänet taustalla kuten vaikka takkatulen rätinä, seinäkello tai jääkaapin hurina, mitä ulkona tapahtuvien asioiden ympärillä kuuluu yms yms. Tällaisin korvin itse vuoden satoa kuuntelin.

Kirjoittaja: Joose Ojala

Kuvassa Joose harmonikka sylissään.

Kuvaaja: Timo Junttila

Olen freelance-muusikko, säveltäjä, harmonikkataiteilija, yhtyeenjohtaja ja musiikkialan yrittäjä. Vaikka muusikkona toimiminen harmonikkaa soittamalla on kaiken tekemiseni ydintä, ovat kulttuurialan sekä näkövammaiskentän edunvalvonta-asiat myös lähellä sydäntäni. Minulle on suuri kunnia saada toimia tämän blogin vastaavana toimittajana ja ajoittain myös sisällöntuottajana. Minusta voit lukea lisää kotisivuiltani.