Keskusteluja Sirin kanssa
Pekka Makkonen
4.12.2025
– Hei Siri, paljonko kello on?
– Se on seitsemän kolmekymmentäkuusi.
– Missä minä olen?
– Olet osoitteessa Savokatu kahdeksan, Kuopio, Pohjois-Savo.
Ai niin. Tulin eilen linja-autolla Kuopioon ja majoittauduin tähän vuokra-asuntoon. Minulla on kontrollikäynti yliopistollisessa sairaalassa kello yhdeksän.
– Millainen sää on tänään?
– Sää on tällä hetkellä pilvinen ja lämpötila on miinus viisi astetta. Päivän ylin lämpötila on miinus kaksi astetta ja alin miinus kuusi astetta.
– Kiitos Siri.
– Ole hyvä vain.
Tässä on sopivasti aikaa keittää aamupuuro ja syödä ennen lähtöä. Etsin illalla sopivan kattilan, jonkinlaisen kauhan ja mittoina toimivat kupit. Vedenkeittimen toiminnankin selvitin.
– Laita ajastin kolme minuuttia.
– Kolme minuuttia alkaa nyt.
Vieraassa keittiössä ajastin on hyvä, niin ei unohdu puuro levylle pörisemään. Hämmennettyäni laitan levyn ykköselle ja käyn petaamassa sängyn.
Puliseva ääni hälyttää minut takaisin keittiöön. Kaavin puuron kippoon ja ripottelen sen päälle kuivia vadelmia.
– Pim. Tekstiviesti saapui.
– Lue uusin viesti.
– Sinulla on lukematon viesti lähettäjältä Irina Hoitaja. Haluatko, että luen viestin?
– Kyllä.
– Hyvä Mies Muukkonen. Teillä on ajanvaraus neurologi Aito Savolaiselle tänään kello yhdeksän. Valitettavasti lääkärille tuli yllättävä meno. Voitteko tulla kello viisitoista? Haluatko vastata viestiin?
– En.
– Siinäpä kaikki.
Mikähän este lääkärille on taas tullut? Hyvä on, hän ottaa minut vastaan kuitenkin tänään.
– Lähetä viesti henkilölle Irina Hoitaja.
– Minkä viestin haluat lähettää?
– Kiitos Irina. Tulen kello viisitoista.
– Haluatko muokata viestiä vai lähettää sen?
– Lähetä.
– Tee kalenteriin merkintä tänään kello viisitoista.
– Mikä tämän uuden tapahtuman aihe on?
– Muuttunut lääkäriaika.
– Muuttunut lääkäriaika on nyt merkitty kalenteriin kello viisitoista viiva kuusitoista tänään.
Taas minulla on joutoaikaa Kuopiossa. Onneksi aavistin jotain tällaista ja otin kitaran mukaan.
– Hei Siri!
– Mmmm…
– Viritä kitara.
– Löysin verkosta tuloksia aiheella viritä kitara.
– Ai niin, tarvitset apurin kitaran virittämiseen.
– Avaa appi Fender Tunes.
– Sinulla ei näytä olevan appia Fender Tunes. Tässä on hakutulos App Storesta.
– Avaa appi Fender Tjuuns.
Englanninkielisten sanojen lausumisessa tulee Sirin kanssa aina ongelmia.
– Toista alvumi Bluus Bäkträks.
– Nyt toistetaan albumi Bluus Bäkträks esittäjältä Häpi Bluusmän.
– Siirry seuraavaan kappaleeseen.
Nyt päästään jammailemaan! Ei Siri mikään turha apuri ole!
Kesken syvimmän soolon musiikki vaimentuu.
– Puhelu henkilöltä Anni Muukkonen. Vastataanko siihen?
– Kyllä.
– Hei miekkoseni, oletko jo sairaalalla?
– Ei kun tässä Noson kanssa jamitellaan…
– Mitä? Et kai taas ole eksynyt tiettömille teille?
– Ei ei, Irina vain ilmoitti, että aikani on vasta kolmelta iltapäivällä.
– Tulethan tänään kotiin?
– Tulen tulen. Hei, soolo jäi kesken, joten lopetellaan.
–Pusi pusi.
– Hei Siri, toista kappale alusta.
Lopulta soolot alkavat pyöriä samaa kehää, joten laitan kitaran sängylle.
– Hei Siri, toista albumi Ii Cii wos hiör.
– Ee Cee sas hier toistetaan esittäjältä Eric Clapton.
– Kling.
– Lue uusin sähköposti.
– Sinulla on uusi sähköposti lähettäjältä Marja-Liisa Harjula. Haluatko, että luen sähköpostin?
–Oho! …kyllä.
– Hei Mies menneisyydestä! Mitähän sinulle kuuluu? Olen miettinyt sinua sen kesäyön jälkeen, kun sain terveisiäsi poikani kautta. Toivottavasti voit hyvin. Tämä on ihan hakuammuntaa, mutta olen pistäytymässä Kuopiossa ja pohdin, sattuisitko sinäkin olemaan täällä.
Marja-Liisa! Marli. Mistä hän tiesi minua täältä kysyä? Ovatko Kallaveden aaveet nousseet taas pintaan?
– Avaa viimeisin sähköposti.
– Sinulla on yksi sähköposti henkilöltä Marja-Liisa Harjula. Siinä lukee:…
Tihrustan näyttöä epätoivoisesti sivusilmällä ja löydän viestin lopusta puhelinnumeron. Tökkään sitä.
– Marja-Liisa…
– Onko se Marli?
– No on, hyvä Mies!
Sovimme treffit museon ja kirjaston välissä olevaan Kanttikahvilaan. Jos aikani ei olisi siirtynyt iltapäivälle, olisin jo kotimatkalla.
Osaisikohan Siri opastaa minut tuonne kahvilaan? Mikähän sen virallinen nimi on? Tai osoite?
– Opasta minut kohteeseen Museokantti, Kuopio.
– En löytänyt yhtään hakuusi liittyvää kohdetta.
– Opasta minut kohteeseen Kanttimuseo, Kuopio.
– Mikä näistä?
– Voi Siri, sinun pitäisi tietää, etten pysty tekemään valintoja tekstien perusteella!
– Opasta minut kävellen kohteeseen Museokatu, kuopio.
– Seuraava pysähdys Museokatu, Kuopio. Käänny oikealle katua Savokatu ja käänny–
Marli näytti silmissäni aivan samalta kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Hänen pukeutumisensa oli muuttunut jakkupuvusta ja lakatuista kynsistä huomattavasti käytännöllisemmäksi. Hän kiitti silmieni armollisuutta.
Juttu ei jatkunut siitä, mihin se aikanaan jäi. Minä en siitä muistanut nuoruuden humalaltani. Kuitenkin Marli tuntui vanhalta ystävältä.
– Säikähditkö sinä minua, kun katosit koko kaupungista? Marli tiedusteli.
– Niin, en kai, itseäni varmaan… takeltelin.
– Eihän sellainen wannabe-konttoristi sinua olisi kiinnostanutkaan, Marli jatkoi.
– Kyllä, siis ei, ei kun–
– Olet yhtä ihanan sekaisin sanoissasi kuin ennenkin! Mutta nyt minun täytyy lähteä ajamaan kotiin, että olisin siellä ennen puoltayötä. En tiedä, kauanko matka kestää.
– Kokkolaanko olet ajamassa?
– Suurin piirtein, Juliusko sen kertoi?
– Hei Siiri, kauanko kestää ajomatka Kuopiosta Kokkolaan?
– Liikenne kohteeseen Kokkola on rauhallista, joten matka kestää noin kolme tuntia viisikymmentä viisi minuuttia, jos reitti on Keiteleentie.
– Kenelle sinä soitit ja sait tiedon kuin apteekin hyllyltä?
– Kysyin Siriltä, apuriltani.
– Jää sinä juttelemaan hänen kanssaan, minä käyn sillä aikaa naistenhuoneessa.
Onkohan hänen suhteissaan tapahtunut muutoksia, kun hän käyttää Patrikin sukunimeä? Hehän ovat eronneet jo aikaa sitten.
Osaisikohan Siri selvittää tätä?
– Et voi tehdä sitä nyt, sinun tulee asentaa tarvittava appi!
– Enhän minä nyt mitään Tinderiä tähän tarvitse!
– Et kai sinä etsi minua Tinderistä, tässähän minä olen. Mitä halusit minusta tietää? Marli oli palannut pöytään.
– En mitään… tunsin kuumotuksen leviänän kasvoilleni. – Tai siis sitä, että miksi käytit Harjula-nimeä, et kai…
– No en! Olisitko tuntenut minut jollain muulla nimellä? Olisin voinut kirjoittaa Marja-Liisa H., muttet olisi varmasti tiennyt tyttönimeänikään.
– Mikä se on?
– Hämäläinen.
Ajatukseni siirtyivät valonnopeudella Karjalan rataa etenevään junaan, jossa konduktööri kuulutti Simpeleen kohdalla Suomen saavuttaneen kultaa naisten kahdenkymmenen kilometrin hiihdossa.
Miss Sarajevo!
Kuka?
– Hei Siri!
– No mitä?
– Kuka sinä olet?
– Minä olen Siri, muttei siitä sen enempää. Miten voin olla avuksi?
– Oletko sinä tekoäly?
– Olen virtuaalinen avustaja, en ihminen, mutta juttelen mielelläni kanssasi.
– Missä sinä asut?
– Täällähän minä.
– Mitä teet työksesi?
– Työskentelen virtuaaliavustajana, eli saan avustaa ihmisiä ja jutella kanssasi. Ei yhtään hullumpi ammatti.
– Mistä sinä pidät?
– Tykkään mukavista keskusteluista.
– Osaatko lausua runon?
– Se ei ole ehkä kovin hyvä idea. Kirjoitan universumin neljänneksi huonointa runoutta.
– Kerro lopuksi jokin vitsi.
– Minulla on yksi kaveri, joka näkee aika usein lentäviä lautasia. Hän on hyvin kömpelö tarjoilija.
Kaikki tässä Sirille esitetyt kysymykset ja Sirin antamat vastaukset ovat todellisia. Siri toimii kaikissa Applen iPhone-puhelimissa vakio-ominaisuutena. Kysymyksiä voi esittää joko sanomalla alkuun ”Hei siri” tai pitämällä virtanäppäintä pohjassa kysymyksen ajan.
Sirin fiktiivisempiä seikkailuja Mies Muukkosen kanssa voit lukea tai kuunnella Kallaves-romaanistani. Se on julkaistu painettuna kirjana ja ekirjana kesällä 2025 ja se tulee saataville Celianetissa vuoden 2026 alussa.
