Kuunnelmafestarit luovat yhteisöllisyyttä ja hyviä keskusteluja
Marianne Tenhami
9.4.2025
Ingressi
Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Yleisradion järjestämät Kuunnelmafestivaalit on toivottu yhteisöllinen jokavuotinen tapahtuma. Sillä halutaan korostaa perinteisten kuunnelmien merkitystä.
Teksti
Joukko innokkaita korvia kuuntelee intensiivisesti Daniel Katzin kirjoittamaa ja Risto Aaltosen tähdittämää kuunnelmaa Rokokoomuunnelmat. Paikoin ahdistava kuunnelma saa aikaan henkäisyjä pöydän ympärillä. Tunnelma on äärettömän keskittynyt.
-Rokokoomuunnelmat ei tule päästämään meitä helpolla, varoittelee Kuunnelmafestivaalien toinen vetäjä Anne Huttunen.
-Daniel Katzin tuotannossa minua kiehtoo huumori ja kielenkäyttö. Hänen teoksissaan on sanan nokkeluutta. Lukemani tarinat ovat olleet humoristisia, mutta tämä kuunnelma Rokokoomuunnelmat oli ihan erilaista Katzia. Pidin tästä kaikesta huolimatta, luonnehtii Merja Hanski Rokokoomuunnelmat kuunneltuamme.
-Täytyy myöntää, että minäkin tähän asti olen luullut Daniel Katzia humoristiksi, toteaa Anne Huttunen.
Yhteisöllinen kuunnelmien toivekonsertti
Ensimmäiset kuunnelmafestivaalit järjestettiin vuonna 2017. Ne pidetään muutama päivä sen jälkeen, kun Sokeain kuunnelmapalkinto on jaettu. Tänä vuonna se jaettiin 58. kerran audiodraamalle Steissiunelmia, mistä on artikkeli toisaalla tässä blogissa. Samalla Näkövammaisten Kulttuuripalvelu palkitsi Radioteatterin tuotantoassistentti Tuula Hyttisen Pöllöpalkinnolla. Tämän vuoden alussa eläkkeelle jääneellä Tuula Hyttisellä on ollut merkittävä rooli Kuunnelmafestivaalien järjestäjänä hänen haaliessaan Yle:n kuunnelmia paitsi Kuunnelmafestivaaleille, myös Sokeain kuunnelmapalkinnosta päättävän Sokeain kuunnelmaraadin kuunneltaviksi. Nyt hänen tehtävänsä on periytynyt tuottaja Laura Jaakkolalle.
-Kiitokset Yleisradiolle, että olemme saaneet pyytämiämme kuunnelmia kuunneltaviksi, Kuunnelmafestivaalien vetäjät Satu Linna ja Anne Huttunen kiittelevät.
Vuonna 2017 Sokeain kuunnelmaraati täytti 50 vuotta.
-Tuolloin Näkövammaisten liiton museoamanuenssi Kari Huuskosen mielestä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun pitäisi jotenkin reagoida tähän. Niinpä Kari, Satu ja minä aloimme ideoida Kuunnelmafestivaaleja ja niiden toteutusta, valottaa Anne tapahtuman historiaa.
-Ajattelimme, että festivaalit voisivat olla eräänlainen kuunnelmien toivekonsertti, missä ihmiset voisivat toivoa haluamiaan kuunnelmia. Toiveita alkoi tulla kivasti ja niinpä Anne ja minä valitsimme niistä sopivat ensimmäisille Kuunnelmafestareille, Satu lisää. Kuunnelmafestivaaleilla kuunnellaan pääsääntöisesti kuunnelmia, jotka eivät löydy Yle Areenasta. Niiden on mahduttava festareiden aikatauluun. Siksi sarjoja ei voida siellä kokonaan kuunnella. Ideana on toteuttaa tasapuolisesti kaikkien toivojien kuunnelmatoiveet niin, että ainakin yksi heidän toiveistaan toteutuu ja kuunnella kuunnelmia eri tyylilajeista, kuten jännäreitä, huumoria, korkeakulttuuria ja draamaa. Kaksipäiväisillä Kuunnelmafestivaaleilla kuunnellaan yhteensä kuudesta kahdeksaan kuunnelmaa niiden pituudesta riippuen. Jokaisen kuunnelman jälkeen keskustellaan puoli tuntia kuunnellusta kuunnelmasta ja keskustelu rönsyilee välillä muuallekin.
-Yleisöllä täytyy olla mahdollisuus keskustella kustakin kuunnelmasta. Se on kuuntelun ohella tärkeä osa festareita, Satu kiteyttää.
-Kirjoitamme etukäteen itsellemme keskusteluun johdattelevia täkyjä kustakin kuunnelmasta. Jos keskustelua ei jonkin kuunnelman jälkeen ala syntyä, heittelemme ilmaan kysymyksiä yhdessä pohdittaviksi, Anne valottaa. Ennen Kuunnelmafestivaaleja Näkövammaisten liiton Kulttuuri-keskustelukanavalle on lähetetty tiedot kuunneltavista kuunnelmista. Näin yleisö voi valita, mitä festareiden kuunnelmia he haluavat tulla kuuntelemaan.
Haluamme tuoda esiin perinteisiä kuunnelmia
Korona-aikana Kuunnelmafestarit jouduttiin toteuttamaan etänä: vuonna 2020 kuunnelluista kuunnelmista keskusteltiin sähköpostilistalla ja vuonna 2021 Google Meetissä. Yleisön toiveiden lisäksi mukaan on joskus pujahtanut myös Sadun ja Annen lempikuunnelmia, kuten Ray Bradburyn Murhaaja ja Sari Pöyliön Matkalla äidin kanssa. Kaksikko on valinnut kuunneltaviksi kuunnelmia myös johonkin teemaan liittyen.
-Vuonna 2018 Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa vietettiin Zachris Topeliuksen juhlavuotta. Siksi otimme festareiden ohjelmistoon kuunnelman Lintu sininen, Anne kertoo. Naiset haluavat tuoda Kuunnelmafestivaalien myötä perinteistä kuunnelmaa esiin. Siksi Kuunnelmafestivaalien nimi on ja pysyy Kuunnelmafestivaaleina, ei audiodraamafestivaleina.
-Haluaisimme että perinteisiä kuunnelmia olisi tulevaisuudessakin tarjolla ja että uusia perinteisiä kuunnelmia tehtäisiin, Satu perustelee.
Kuunnelmafestivaalien yleisökin arvostaa perinteisiä kuunnelmia ja niiden kuuntelemista yhdessä. Tämän festivaalin viimeisenä kuunnelmana on kuunneltu nauruhermoja kutkuttava Kurt Linderborgin Tarkistuksentarkastaja.
-Koen Tarkistuksentarkastajan läheiseksi kuunnelmaksi, koska olen itse aikamoinen tarkistuksentarkastaja: metroasemalla mieleeni juolahtaa, että on palattava takaisin kotiin katsomaan muistinko laittaa hellan pois päältä, toteaa kuunnelmaa festareille toivonut Marja-Liisa Heinänen. Muutamat muutkin myöntävät nauraen olevansa tarkistuksentarkastajia. Tämän vuoden Kuunnelmafestivaaleihin ollaan tyytyväisiä ja niille palataan vuodesta toiseen.
-Olen vaikuttunut Kuunnelmafestivaaleista. Ne kuuluvat kevään ohjelmaani. Jokaisilta festareilta on jäänyt mieleen erilaisia kuunnelmia, esimerkkinä Erkki Koivusalon kauhukuunnelma Paholaisvalssi. Pidin täällä kuuntelemistamme Daniel Katzin kuunnelmista. Olen hiukan huolissani nykyisestä kirjallisesta ilmaisusta sekä siitä, millä perusteella nykyään julkaistaan kirjoja. Kuunnelmiin on kuitenkin säilynyt mahtavaa dialogia, Näkövammaisten Kulttuuripalvelun puheenjohtaja Timo Kuoppala pohtii.
-Ei kuunnelmia välttämättä kotona tulisi pysähdyttyä kuuntelemaan. Siksi on hyvä tulla paikan päälle, missä voi keskittyä kuuntelemaan niitä. Niistä nauttii, kun on paikanpäällä ja yhdessä toisten kanssa voi täysin keskittyä. Kotona ei välttämättä jaksaisi, Seppo Luusalo jatkaa.
-Kuunnelmafestivaalit tuovat kunniaa kuunnelmille. Jokainen löytää täältä jotakin. Kuunnelmista keskustelu on minulle tärkeää. Voin kotona kuunnella yksin vaikka kuinka monta kuunnelmaa, mutta koska keskustelu toisten kanssa puuttuu, ei tule ajatelleeksi niitä kuunnelmien monia puolia, joita keskusteluissa nousee esiin. Se on Kuunnelmafestivaalien rikkaus, Sanna Lehtonen päättää.