Kuvailutulkkausta hevosfestareilla
Sanna Tynkkynen
15.9.2024
Esteettömyys on käsitteenä jo tunnetumpi, mutta saavutettavuus sen sijaan ei niinkään. Urheilu- ja liikuntapaikoilla on viime vuosina tehty paljon työtä esteettömyyden parantamiseksi. Se ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteistä; monesti luullaan esteettömyyden tarkoittavan esimerkiksi portaattomuutta, mutta näkövammainen ei tarvitse samanlaisia ratkaisuja kuin liikuntarajoitteinen. Saavutettavuus sen sijaan on monesti vielä lapsenkengissä. Kulttuurin saralla asiaan on kiinnitetty jo enemmän huomiota ja kuvailutulkkaustakin on käytetty esimerkiksi museoissa, taidenäyttelyissä, elokuvissa ja teatteriesityksissä. Näkövammaisena tulisi ehkä osallistuttua enemmän erilaisiin tapahtumiin, jos esimerkiksi kuvailua olisi saatavana enemmän ja informaatiota löytyisi saavutettavassa muodossa.
Ensimmäinen saavutettava hevostapahtuma
Lauantaina 17.08.2024 Lahdessa Okeroisten ratsastuskoulu ja Okeroisten Ratsastajat ry järjestivät ensimmäistä kertaa hevostapahtuman, jossa saavutettavuusasioihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Tapahtumassa kokeiltiin muun muassa kuvailutulkkausta ja alueesta oli tehty nettisivuille sanakartta.
Idea sai alkunsa tallilla käyvän näkövammaisen ratsastajan Katja Heikkisen toimesta. Urheilutaustan omaavana hän on pannut merkille, miten vähän kuvailua on kokeiltu urheilutapahtumissa. Sitä on ollut pariin kertaan jalkapallo- ja jääkiekko-otteluissa sekä näkövammaisten joukkuelajissa maalipallossa. Hevosurheilutapahtumassa tämä on ensimmäinen kerta Suomessa. Kokeiluun lähdettiin rennolla otteella ilman koulutettuja kuvailutulkkeja. Jostain on aloitettava ja palautteen kautta asiaa voidaan sitten kehittää seuraavaan tapahtumaan.
Ensimmäistä kertaa järjestetyt Okeroisten hevosfestivaalit saivat väen hyvin liikkeelle ja kävijöitä oli päivän aikana yli 400. Puolipilvinen, osin myös aurinkoiseksikin äitynyt ilma antoi loistavat puitteet tapahtumalle ja monipuolinen ohjelma takasi koko perheen viihtymisen.
Aurinkoa ja hevosen tuoksua
Tapahtuman aluksi Okeroisten tallin ratsastuksenopettaja- hevostilayrittäjä Suzanni Bebek kertoi ratsastuskoulun toiminnasta ja Master-ratsastuksenopettaja ja mentaalivalmentaja Susann ”Suski” Fagerström valotti, mikä on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) hyväksymä laatutalli. Seuran puheenjohtajan Katja Heikkisen alustuksen jälkeen saatiin maistiaisia kuvailutulkkauksesta tapahtuma-alueen kuvailun muodossa. Näin näkövammainenkin osallistuja pääsi kärryille, mitä mistäkin löytyy, vaikkei olisi koskaan tallin maisemissa liikkunut. Tietenkin buffetin makkaran ja muurinpohjalettujen tuoksu ja erilaiset äänet auttoivat hahmottamaan ympäristöä, mutta kuvailun jälkeen niitäkin oli helpompi hyödyntää suunnistamisessa.
Alueella oli muun muassa peräkonttikirppis, Suomen Lähi-Mehiläisten toiminnan esittelyä hunajamaistiaisineen, onnenpyörä ja arvuuttelua, tutustumista vanhaan paloautoon ja talutusratsastusta. Päivän aikana ohjelmassa oli hevostilaan tutustumista ohjatuilla kierroksilla, ratsastusnäytöksiä ja keppihevoskisoja perheen pienimmille. Keppariesteratsastus keräsikin kahteen luokkaan kolmisenkymmentä osallistujaa upeine ratsuineen. Tapahtuman aikana oli myös mahdollisuus seurata kengityssepän työskentelyä.
Ohjatuista tilakierroksista vastasi toinen hevostilayrittäjistä, Jyrki Helminen, joka kertoi eläväisesti tallin toiminnoista ja hevosten päivittäisestä elämästä. Toinen kierroksista oli kuvailutulkattu ja Jyrki demonstroi asioita konkreettisesti esimerkiksi kaikuja hyväksikäyttäen. Kierrokselle osallistuneet saivat käsiinsä ihanasti kesältä tuoksuvia heiniä, joita tilan hevoset saavat syödäkseen ruokinta-automaatista heinäladossa. Maneesissa tutustuttiin omin jaloin tömistämällä hevosen jaloille sopivan pohjan joustavuuteen ja pyöröaitauksessa saatiin kokea, millainen akustiikka on helppo sekä kouluttajalle että hevoselle. Kierroksella sai myös käsityksen, miten paljon hevostilan pyörittäminen vaatii erilaista työtä. Nähtiinpä lähietäisyydeltä pari tallin asukkiakin, kun ne saapuivat sopivasti syömään heinää automaatista.
Kuvailtua ratsastusta
Kuten tällaisissa tapahtumissa usein käy, äänentoisto päätti pettää juuri sopivasti, kun ratsastusnäytökset alkoivat. Onneksi ratsastuksenopettajilla on yleensä kantava ja selkeä ääni, joten Suski Fagerström hoiti homman ilman mikrofonia mallikkaasti. Kuvailutulkkauksesta kiinnostuneet vain pyydettiin lähemmäksi kuuntelemaan.
Korumies Arvina julkisuuteen jo 11 -vuotiaana ponnahtanut kenttäratsastaja Arvi Martikainen esitteli ratsastuksen kuninkuuslajiksikin kutsutun kenttäratsastuksen eri osa-alueita. Lajiin kuuluu koulu-, rataeste- ja maastoesteratsastusta. Lajiesittelyissä Arvilla oli ratsunaan Okeroisten ratsastuskoulun Emmer.
Working Equitation -näytöksessä esittelivät taitojaan Lyydia Nissinen ja nelivuotias Okeroisten Anni. Working Equitation (WE) on ratsastuksen kilpailulaji, joka sisältää työratsastuksen tehtäviä. Radalla on erilaisia portteja, tiukkoja kulmia, puomeja, peruutuksia, siltoja ja nopeita siirtymisiä eri askellajien välillä. Samanlaisia haasteita voisi kohdata hevosen kanssa maa- ja karjatilojen töissä. Lyydia on Okeroisten tallin ratsastajia ja ratsu tallin omia kasvatteja. WE:n tehtävät ovat nuorelle hevoselle varsin vaativia ja kuvailutulkkauksen ansiosta sai hyvän kuvan, miten hevosta totutetaan erilaisiin tehtäviin positiivisen vahvistamisen kautta.
Hevostilakierroksen ja ratsastusnäytösten kuvailu oli todella ilahduttava lisä muutenkin mukavaan tapahtumaan. Järjestäjät olivat todella tyytyväisiä päivään, tilan alueella ei ole koskaan ollut näin paljon väkeä yhtä aikaa. Hyvä palaute rohkaisee kehittämään saavutettavuusasioita tulevaisuudessakin, toivottavasti muutkin seurat uskaltautuisivat kokeilemaan esimerkiksi kuvailutulkkausta järjestämissään tapahtumissa. Aina ei tarvita suuritöisiä ja kalliita järjestelyjä, että saavutettavuutta voi lisätä esimerkiksi näkövammaisille kävijöille.
Tässä maistiaisia kuvailutulkatusta hevosurheilusta Arvin ja Emmerin suorittaman esteradan muodossa ja kuten asiaan kuuluu, vain korvin kuultavassa muodossa.
