Lukukoiran läsnäolo rauhoittaa ja rohkaisee lukemisen pariin
Minna Mononen
4.2.2025
Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 300 lukukoiraa ja yli 280 lukukoiranohjaajaa. Alunperin lukukoiratoiminta sai alkunsa Yhdysvalloista vuonna 1999, kun Intermountain Therapy Animals- järjestö toteutti Reading education assistance dogs- lukukoiraohjelman. Se oli maailman ensimmäinen rekisteröity lukutaito-ohjelma, joka käytti koiria tukena lukemisen harjoittelemisessa. Kyseinen lukutaito-ohjelma jatkuu edelleen. Sittemmin toiminta on levinnyt ympäri maailman, ja nykyään R.E.A.D- lukukoiria löytyy muun muassa Kiinasta, Norjasta, Kanadasta, Saksasta, Espanjasta, Portugalista, Ruotsista, Islannista, Iso-Britanniasta sekä monista muista maista. Ensimmäiset lukukoirat aloittivat työskentelynsä Suomessa Suomen Karvakaverit Ry:n kautta vuonna 2011 Kaarinan kaupunginkirjastossa Luetaan koiralle- Projektissa. Tämän jälkeen toiminta levisi moniin kirjastoihin ympäri maan. Kennelliitto aloitti lukukoiratoimintansa vuonna 2017, jolloin se järjesti ensimmäiset koulutukset koirille ja niiden ohjaajille ympäri Suomen. Jokainen toimintaan mukaan tuleva ohjaaja käy saman peruskoulutuksen, ja Kennelliitto arvioi koiran soveltuvuuden toimintaan. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä, joka on osa eläinavusteista toimintaa. Koirat ohjaajineen työskentelevät pääosin kirjastoissa lukemista edistäen ja lukutaitoa tukien. Lisäksi heidän vierailukohteisiinsa kuuluvat myös koulut. Koiran läsnäolo lukutilanteessa rentouttaa, rauhoittaa ja innostaa lukijaa lukemisen pariin. Koira kuuntelee, rohkaisee rauhallisella olemuksellaan eikä huomauttele virheistä. Sen seurassa voi rohkeasti olla omana itsenään juuri sellaisena kuin on, eikä arvostelluksi tulemista tarvitse pelätä.
Kaksitoistavuotias lukukoira, labradorinnoutaja Hele ja lukukoiranohjaaja Helka ovat työskennelleet kirjastossa Pohjanmaalla Kaustisilla nyt noin vuoden verran. Hele viettää aktiivista metsästys- ja harrastuskoiran elämää, ja on perusarjessa kiltti ja rauhallinen koira.
-Se on luonteeltaan lempeä, ja osaa erinomaisesti lukea sekä ihmisten että koirien tunnetiloja tukemalla omalla olemuksellaan, Helka kertoo.
Vapaaehtoistyö on ollut aina lähellä Helkan sydäntä. Kokemusta on vapaaehtoistyöstä muun muassa koiraharrastustoiminnassa, Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa, ulkoiluystävänä ja viimeisimpänä mukaan astui myös lukukoiratoiminta. Ohjaajakoulutukseen Helka osallistui Kokkolassa järjestetyssä koulutuspäivässä. Myös Helen soveltuvuus lukukoiraksi arvioitiin saman koulutuksen yhteydessä.
-Minusta koskaan ei voida kannustaa ihmisiä liikaa lukemaan, hän sanoo.
Helen ja Helkan vierailu kirjastossa alkaa ilmoittautumisella kirjaston väelle, että he ovat saapuneet paikalle. Tässä vaiheessa Helka saa yleensä tietoonsa lukijoiden määrän sekä kellonajat jolloin lukijat saapuvat lukemaan koiralle. Usein kirjaston väki on varannut lukijoille sopivaa luettavaa jo valmiiksi, mutta Helka saattaa napata myös itse muutaman kirjan hyllystä mukaansa.
-Siirrymme meille varatulle paikalle, laitan koiran alustan lattialle ja tässä vaiheessa puen koiralle keltaisen Kennelliiton lukukoiralogolla varustetun työhuivin. Kun lukija saapuu, esittelen itseni etunimellä ja koiran lempinimellä. Kerron, että olen paikalla vain varmistamassa sekä lukijan että koiran turvallisuuden. En puutu lukemiseen, mutta minulta voi kysyä neuvoa, jos tulee vastaan hankaluuksia. Lukuhetken jälkeen kiitän lukijaa ja kerron, että koira varmasti piti siitä kovasti.
Jokaiselle lukijalle on varattu aikaa tavallisesti viidestätoista minuutista puoleen tuntiin, mutta koko aikaa ei ole pakko käyttää. Kun kaikki lukijat ovat valmiit, palauttaa Helka lähtiessä kirjat paikoilleen ja kiittää kirjaston väkeä. Vierailun kesto vaihtelee puolesta tunnista kahteen tuntiin.
Parasta lukukoiratoiminnassa Helkan mukaan on ehdottomasti sekä lukijan että koiran saama ilo yhteisestä lukuhetkestä.
-Joku voi aivan herkistyä koiran läsnäolosta, eikä ekoilla lukukerroilla lukemisesta välttämättä tule mitään. Toisella kerralla sitten vuorostaan aika ei tunnu riittävänkään. Parhaalta kuitenkin tuntuu se, kun on sellainen lukija, joka ei aluksi halua lukea, mutta kehittyy käyntimäärien kasvaessa oikein mahtavaksi lukijaksi. Lukukoira kun ei arvostele, ei hoputa eikä kehota. On mahtavaa olla todistamassa tämä kehityskaari.
Lukijoina on yleensä lukemisen alkutaipaleella olevia lapsia. Lukijaksi ilmoittautuu joskus myös nuoria, jotka ovat koko sydämestään koiraihmisiä. Jonkin verran koiralle saapuu lukemaan myös teini-ikäisiä, jotka ovat usein esimerkiksi vaihto-oppilaita.
Lukukoiraksi kelpaavat kaiken rotuiset koirat. Joitakin kriteerejä on kuitenkin toiminnan turvallisen sujumisen takaamiseksi olemassa. Koiran tulee olla vähintään kaksi vuotias ja Kennelliittoon rekisteröity. Toimintaan soveltuva koira on perusterve jolla myös rokotukset ovat ajantasaiset, se on ihmisystävällinen ja luonteeltaan lukukoiran tehtävään sopiva. Sillä tulee olla kyky rauhoittua, se ei saa pelätä normaaleja tiloja ja se hakeutuu mielellään ihmisten seuraan. Lisäksi ohjaajan tulee tietää koiransa taustat pennusta saakka, pystyä tulkitsemaan koiransa eleitä ja sanoittamaan tarvittaessa niitä myös lukijalle. Myös toisten koirien sietäminen lähellä on tärkeää, sillä joskus lukukoiria saattaa työskennellä samassa paikassa useampia.
Ohjaajan tulee olla täysi-ikäinen ja Kennelliiton jäsen. Lukukoiran ohjaaja suorittaa hyväksytysti yhden päivän mittaisen koulutuksen, jossa käydään läpi sekä teoriaa että käytänteitä. Saadakseen todistuksen koulutuksesta tulee ohjaajan läpäistä teoriapäivän päätteeksi pidettävä monivalintatehtäviä sisältävä koe. Toisena koulutuspäivänä on vuorossa käytännön harjoituspäivä. Siinä mukaan toimintaan lähdössä olevalle koiralle pidetään testi, jossa koulutuksen järjestäjät arvioivat sen soveltuvuutta lukukoiratoimintaan. Testitilanteessa järjestetään lukukoiratilaisuus, jossa seurataan koiran käyttäytymistä muun muassa sitä, kuinka se reagoi vieraisiin ihmisiin, toimii henkilöryhmässä sekä sen liikkumista erilaisilla alustoilla. Voidakseen toimia lukukoirana tulee se todeta testitilaisuudessa toimintaan soveltuvaksi.
Haasteita lukukoiratoiminnassa Helka ei koe juurikaan olevan, mutta välillä osallistujia lukutoimintaan on ollut niukasti.
-Olemme kirjaston kanssa ihmetelleet lukijoiden vähyyttä, mutta tuntuu että meidän paikkakunnallamme on muutoinkin tällä hetkellä ihmisillä kauhea kynnys lähteä edes ilmaisiin tapahtumiin. Kotoilu tuntuu vieneen voiton tällä hetkellä, Helka sanoo.
Muun muassa näkövammaisten apuna toimiville opaskoirille on määritelty eläkeikä, jolloin niiden työura viimeistään päättyy. Tällaista tarkkaa eläkeikää ei lukukoirilla ole, vaan lukukoiran jaksamista ja mahdollisuuksia olla mukana toiminnassa tarkkailee koiran ohjaaja, jonka tulee kriittisesti arvioida koiran kuntoa sekä sitä, onko toiminta sille edelleen mielekästä. Viihtyykö se lukuvierailuilla ja alkaako vanha koira esimerkiksi liukastella kiiltävillä lattioilla.
-Hommaa voi tehdä niin kauan, kun se on koiralle mukavaa ja turvallista, Helka toteaa.
Helka uskoo, että Suomessa on taatusti paljon täydellisesti lukukoiraksi sopivia koiria. Tieto tällaisesta vapaaehtoistyöstä ei kuitenkaan välttämättä ole tavoittanut monia koiranomistajia, jotta he voisivat pohtia siihen mukaan lähtemistä. Hän kannustaa uusia lukukoiria ohjaajineen hyppäämään rohkeasti mukaan toimintaan.
-Kouluissa ja kirjastoissa on usein hurjan mukavaa väkeä töissä, joten sitä ei tarvitse pelätä. Jokainen uusi lukukoira ja ohjaaja otetaan varmasti avosylin vastaan.
