Raksahommia kesäparatiisissa 2
Pasi Päivinen
5.8.2024
Saunojen luvattu maa
Sauna-Suomessa on niin luvallisia kuin luvattomia saunoja niemissä, notkoissa ja saarelmissa aina perinteisistä sähkö-, puu- ja savusaunoista erikoisempiin lautta-, teltta- ja lumisaunoihin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan pysyvissä asuinrakennuksissa saunojen lukumäärä on lähes 2 miljoonaa, ja kun siihen lisätään majoitusliikkeiden, laivojen ja kaikkien julkisten tilojen saunat sekä mökkisaunat niin päästään ehkä lähelle kolmen miljoonan saunan tai kenties jopa ylikin, semminkin jos otetaan lukuun kaikki luvattomatkin saunat? Saunologian tietojen mukaan joka vuosi Suomessa palaa noin 200 saunaa ja vanhoja saunan sisältäneitä rakennuksia puretaan, mutta onneksi uusia tulee tilalle ja saunojen luvatussa maassa saunaluku säilyy korkeana.
Hyvät perustukset olla pitää
Saunani perustukset seisovat jykevällä kalevalaisella peruskalliolla Täyssinän rauhan, 18.5.1595 rajapyykkien tuntumassa silloisen Ruotsin puolella. Täyssinän rauhan rajamerkinnät näkyvät enää vain muutamissa paikoissa Suomessa. Stolbovan rauhassa, 27. helmikuuta 1617, Ruotsista tuli todellinen eurooppalainen suurvalta runsaan 100-vuoden ajaksi ja raja siirtyi nykyisen kesäparatiisini tienoilta kauas itään, entisen Käkisalmen läänin itäpuolelle.
Jotta saunamökkini seisoisi pystyssä vielä sadan vuoden päästäkin, täryjyrällä tiivistetyn hiekkapatjan päälle levitettiin kivimursketta ja kalliomursketta vuorotellen rakennuksen pohjaksi, jonka jälkeen vedettiin suodatinkangas väliin estämään kiviaineksia sekoittumasta ylimpään kerrokseen levitetyn ohuempirakeisen kapillaarisoran kanssa. Jokainen kiviaineskerros tiivistettiin erikseen 500-kilon painoisella täryjyrällä, jotta maaperä kantaa rakennuksen painon tasaisesti. Vaikka alimpana onkin kallio, rakennuksen perustuksista ei pidä tinkiä kiviainesten osalta, koska niillä on myös vettä suodattava funktio, eikä perustuksia voi korjata purkamatta rakennusta.
Seuraavaksi asetimme kovalle hiekka-alustalle tiivistetyn harjateräksistä koostuvan erikoismuovilla reunoilta vahvistetun perustusmuotin. Vaikka muotti on helppo asetella tasaiselle hiekkapinnalle, mittaaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta, jotta se on betoniauton saapuessa täsmällisesti paikoillaan. Tästä syystä en ollut edes mitan toisessa päässä ja jätin suosiolla mittaamisen omien vanhempieni näkeville silmille. Monet asiat rakennustyössä täytyy olla täsmälleen, eikä suunnilleen. Otan suosiolla avustavan roolin silloin, kun tarkkaa näköä tarvitaan.
Perusmuuri ja lattia
Ränniauto viipyi vain puolituntia tontillani, kun valmis betonimassa oli laskettu ränniä pitkin anturamuottiin ja liipattu tasaiseksi. Annoin anturan kovettua vajaan viikon, jonka jälkeen sen päälle muurattiin ponttiharkoista perusmuuri eli sokkeli.
Ammattimuurari suoritti muuraustyön minun avustaessa nostellen ponttiharkkoja hänelle, joka nopeutti muuraustyötä huomattavasti, kun muurarin ei tarvinnut rahdata harkkoja, vaan hän pystyi keskittymään pelkästään muuraukseen. Patolevyn asentaminen perusmuurin kylkeen on jo helpompi homma, joka onnistui minultakin. Samoin routasuojaus solumuoveilla perusmuurin ympärille sekä rakennuksen alapohjaan onnistui omin voimin. Tärkeä osa routasuojausta on myös routamaton asennus sokkelin sisäpintaan, joka on helppoa kuin heinän teko eli sitä tarvitsi vain purkaa rullalta ja asetella tiiviisti sokkelia vasten. Sen jälkeen aseteltiin teräsverkko korokepalojen ja edelleen pohjan solumuovien päälle, jonka myötä lattia oli valmiina valuun. Ränniauto saapui toistamiseen tontilleni ja puolessa tunnissa valmis betonimassa oli laskettu ränniä pitkin alas, lattia oli liipattu tasaiseksi ja se sai jäädä kovettumaan. Ennen tehtiin valut itse betonimyllyllä, mutta valmisbetonilla valaminen on niin paljon nopeampaa ja helpompaa, että en katsonut järkeväksi yrittää säästää rahaa tässä työvaiheessa, sillä anturan ja lattian valaminen olisi ollut melkoisen raskas ja aikaa vievä homma.
15 metriä rannasta
Raksatyömaalla ruoka- ja kahvitauot ovat mukavia hetkiä, jolloin sekä vaihdetaan kokemuksia rakentamisesta että kerrotaan hyviä juttuja. Sain kuulla kaivinkoneurakoitsijalta ja muurarilta monia hauskoja juttuja vahvalla savolaisella murteella ryyditettynä ja nauroin vedet silmissä monet kerrat. Saunan saa järvi-Suomessa rakentaa yleisesti 15 metriä rannasta, joissakin kunnissa sauna taas pitää rakentaa 20 tai 25 metrin päähän ja joillakin asemakaava-alueilla, kuten omalla tontillani, kaava sallii saunan rakentamisen 10 metrin päähän rantaviivasta edellyttäen, että sauna liitetään vesijohto- ja viemäriverkkoon. Vuonna 1996 edesmennyt veijarimainen Tuusniemen kunnanlääkäri, Antti Mustonen, kysyi taannoin saunan rakennusluvan ehdoista rakennustarkastajalta, että monenkos metrin piähän minun tontillani saunan suop rakentoo rannasta. Rakennustarkastaja vastasi, että sinun tontillasi minimietäisyys on 15 metriä rannasta. Kunnanlääkäri totesi, että tämä selevä.
Rakennustarkastajan hämmästys oli melkoinen hänen saavuttuaan tekemään tarkastusta Mustos-Antin tontille, sillä rantasauna seisoi määräysten mukaisesti 15 metrin päässä rannasta, tosin järven päällä luonnonkivien kannattelemana. Kunnanlääkäri oli sanonut rakennustarkastajalle, että et sanonna mittään silloin rakennuslupaa hakiessani ja metrimäärää tiedustellessani, että mihinkä päin se 15 metriä pitää olla rantaviivasta. Tarina kertoo, että silloinen rakennustarkastaja, hänkin jo edesmennyt, oli ollut alkoholisoitunut ja suurpiirteisesti virkatehtäviään hoidellut kaveri, eikä hän lähtenyt perumaan Mustos-Antin rakennuslupaa ja purattamaan saunaa, kun kerta lupa oli tullut annetuksi 15 metrin päähän rannasta. Monesti savolaisten tarinoissa vastuu siirtyy kuulijalle, mutta ei tällä kertaa, sillä tämä tarina on tosi. Antin sauna on edelleen paikallaan 15 metriä rannasta Juojärven päällä. Kunnanlääkäri Antti Mustosen kerrotaan olleen kuntalaisten parissa pidetty mies, vaikka olikin elämäntavoiltaan aikamoinen velikulta ja vääräleuka.
Seuraavaksi on vuorossa saunamökkini raskain työvaihe eli hirsien nosto, josta tarinaa tulevassa postauksessani.
