Raksahommia kesäparatiisissa 3
Pasi Päivinen
7.9.2024
Ensimmäinen Suomen kohde Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, saunaperinne, hyväksyttiin 17. joulukuuta 2020. Sauna on suomalaisen kulttuurin ytimessä: siitä on mm. tehty lauluja ja kirjoitettu runoja.
”Kun tulet tupahan tuolta, käske appi kylpemähän:
Oi on armas appiseni! Jo on sauna joutununna, veet vehetty, vastat saatu, kaikki lautaset lakaistu;
mene, kylve kyllältäsi, valeleite vallaltasi!
Itse lienen löylyn lyöjä, alla lautojen asunen.” (Kalevala)
Suuri harppaus
Raksallani viimeisen kuukauden aikana tapahtunut ”suuri harppaus” oli puhemies Maon johdolla Kiinassa vuosina 1958-60 toteutettuun suureen harppaukseen verrattuna lyhytkestoinen ja varsin vaatimaton, mutta saunamökkini edistymisen kannalta konkreettinen ja tärkeä. Nyt on seinät pystyssä, päätyparrut (poikoset) paikallaan, kattoristikko nostettu ja ponttilaudat kiinnitetty kattoristikoihin. Reivilaudat vielä puuttuvat, mutta ne ehtii hyvin lyömään kiinni, kun aloitetaan sisätöitä. Hirsiseinät saatiin nostettua 13 hirsikertaan saakka lihasvoimin kahtena päivänä ja kolmantena puolikkaana päivänä loput hirret konevoiman avustuksella harjakorkeuteen saakka. Ensimmäisen hirsikerran huolellinen asentaminen on ratkaisevan tärkeää ja ristimitan on oltava täsmällinen, koska myöhemmin on pahoissa ongelmissa ylemmissä hirsikerroissa, jos ensimmäisessä on tullut virhe, joka kertautuu rakennuksen kohotessa. Virhettä ei tehty ja alempien hirsikertojen nostaminen kävi aika helposti. Kun rakennus alkoi nousta kymmenenteen hirsikertaan, joutui jo punnertamaan, jotta hirret sai paikalleen. Rakennus oli yli kahden metrin korkeudessa ja 13 hirsikerrassa, kun päätettiin ottaa konevoima avuksi.
Ylimmät hirret nostettiin siten, että äitini työskenteli maassa kiinnittäen hirren molemmissa päissä vaarnatappireikiin nostovaijerin kiinnikkeet, jonka jälkeen kaivinkonemies nosti pitkällä puomilla hirren ilmaan ja oikean korkeuden saavutettuaan kellutti sitä vapaasti kohti seinää. Meidän piti isäni kanssa olla rakennustelineillä valmiina ottamassa hirsi vastaan, pysäyttää sen matka, satuttaa se salvosten kohdalle molemmista päistä samanaikaisesti ja kun hirsi oli saatu salvosten huulille huutaa kaivinkonemiehelle irti. Painava hirsi putosi paikalleen, jonka jälkeen nykäistiin vaijerien kiinnikkeet irti, kaivinkonemies siirsi vaijerit sivuun ja laski puomin alas, jotta äitini pääsi kiinnittämään vaijerikiinnikkeet seuraavan hirren vaarnatappireikiin. Sillä aikaa me taoimme lekalla hirren salvosten kohdalta pohjaan ja iskimme vaarnatapit reikiin. Vaarnatapit sitovat hirsiä toisiinsa pitäen runkoa kasassa. Vaarnatapit ovat sopivaan mittaan katkaistut neliskanttiset puutapit, jotka lyödään lekalla pyöreisiin hirteen porattuihin reikiin. Hirsien nostaminen ja paikalleen laittaminen saattaa kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole, vaan varsin raskasta työtä etenkin ylhäällä rakennustelineillä, jossa on oltava hyvissä voimissa ja varovainen painavia hirsiä käsitellessä.
Sutiralli
Elokuisen osittain jo kostean mutta lämpimän sään jatkuessa suoritettiin sutirallin. Kaikki säätä vasten oleva puu: hirsiseinät, otsa- ja vuorilaudat sekä räystään aluslaudat käsiteltiin ensin homeenestoaineella ja maalattiin kertaalleen. Kun sorsanmetsästys alkoi 20. elokuuta kello 12.00 karmealla haulikoiden paukkeella jatkettiin sutirallia saunamökin toisella maalauksella. Eikä siinä vielä kaikki, sillä otsalaudat ja räystään aluslaudat maalattiin toiseen kertaan edelleen varsin kesäisellä elokuun viimeisellä viikolla. Kun päästään jossain vaiheessa syksyä sisätöihin, sutiminen jatkuu saunatuvan hirsiseinien valkovahauksella. Siihen ei käytetä pensseliä, vaan se tehdään eräänlaisella liinalla, jota sanotaan mohariksi.
Lintuhavaintoja raksalla
Kesä 2024 jää muistoihin saunamökin rakentamisen lisäksi poikkeuksellisen aurinkoisena ja lämpimänä. Töiden lomassa on tullut tarkkailtua ympäröivää luontoa. Tontillani on kymmenen linnunpönttöä ja kaikissa on ollut asukkaat. Ennen juhannusta pöntöistä kuului poikasten siritys, heinäkuussa poikaset opettelivat lentämään ja nyt ne kerääntyvät jo vähitellen parviin valmistautuen muuttomatkalle. Yleinen havaintoni lähialueen linnuista on valitettavasti se, että linnut ovat kesä kesältä vähentyneet, erityisesti vesilinnut ja lokit nimenomaan tänä kesänä. Samoin hyönteisiä vaikuttaisi olevan aiempaa vähemmän. Kehitys on sekä surullista että huolestuttavaa luonnon monimuotoisuuden ja elinolojen kannalta.
Läheisillä luodoilla on lokkien sijaan pesinyt ensimmäistä kertaa laulujoutsenia, jotka ovat uineet toisinaan aivan rantani tuntumaan töräytellen vaskipuhallinta muistuttavaa kutsuhuutoaan, taas välillä ne ovat lentäneet vettä viistäen siipien suhistessa. Elokuun 5. päivänä joutsenperhe lipui suoraan alapuolellamme tyynessä rantavedessä raksan ohitse, kun teimme kattoa. Haluan uskoa, että lähimmällä luodolla pesinyt ja usein rannassani uinut joutsenpariskunta tuli esittelemään kuutta poikastaan juuri meille.
Useasti kuikat ovat soutaneet selältä aivan laiturini viereen ja kajauttaneet kantavalla äänellään nimensä ilmoille. Sanotaan, että joutsenet ja kuikat eivät mahtuisi samalle järvelle, mikä pitänee paikkansa pienissä vesistöissä, mutta suurilla järvillä tilaa löytyy molemmille lintulajeille. Muutamina tyyninä kesäöinä joutsenet ja kuikat ovat olleet suoraan rantani edessä hyvin lähellä toisiaan yltyen kilpalaulantaan. Kesäkuun alussa näin telkkätappelun, kun naapuripariskunnat ottivat yhteen aivan rantaviivassa raksaa lähinnä olevan pöntön alapuolella. Minulla on kaksi telkän pönttöä tontin molemmilla laidoilla rantakoivuissa ja molemmissa on ollut asukkaat vuosien ajan. Naapurillani on yksi telkän pönttö, joten olisiko mahdollisesti naapurin telkät ylittäneet minun telkkieni reviirin rajan? Tarjolla on ollut myös ”erilaista luonto-ohjelmaa”, kun Karjalan lennoston F/A-Hornet-18 hävittäjät ovat harjoitelleet manööverejä raksan yläpuolella.
Olen ottanut lintujen pesintärauhan huomioon rakentamisessa niin, että keväällä ja alkukesällä työtä tehtiin tarkoituksella vähän. Rakentaa ei voi muutenkaan joka päivä ja pesintärauha syntyi automaattisesti esimerkiksi silloin, kun lattiabetoni jäi kovettumaan valun jälkeen. Osa linnuista tekee kaksi poikuetta ja toki pesintä on ollut käynnissä rakennustöiden aikanakin, mutta hirsirakentaminen aiheuttaa hyvin vähän meluhaittaa, joten uskon siivekkäiden ystävieni palaavan kesäkoteihinsa taas ensi kesänä.
Voiton puolella
Saunamökin suurin työvaihe, hirsiseinien nosto, kattoristikoiden asennus ja katon aluslaudoitus, on onnellisesti ohi. Toki työtä on vielä paljon edessä, mutta puolivälin krouvi on sivuutettu terassiltani näkyvässä vastarannan krouvissa käymättä. Valitettavasti kesälomani loppui elokuun puolivälin jälkeen, enkä ole enää pystynyt työskentelemään arkipäivinä ja rakentaminen hidastuu. Toivottavasti rakennus saadaan jokseenkin valmiiksi ulkopuolelta syyskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen siirrytään sisätöihin, jotka valmistuvat vähitellen viikonloppuina lattian pinnoitusta lukuun ottamatta, joka jää ensi kevääseen.
Olen ollut erityisesti hirsien noston jälkeen ja useina muinakin työpäivinä aivan poikki, mutta järvivesi on ollut koko kesän kuin linnun maitoa ja uiminen on toiminut sekä palauttajana että rentouttajana samoin kuin leppeät löylyt huvilani sähkösaunassa. Ensi kesänä pääsen sitten nauttimaan puusaunan ihanuudesta niin lämmittämisestä kuin saunomisesta, eikä siihen ole enää kuin kymmenen kuukautta 😉
