Raksahommia kesäparatiisissa 5

Pasi Päivinen

18.11.2024

Raksahommia kesäparatiisissa 5

Saunassa

Siisti on saunojan saunoa,
kun lautehet puhtoset on ahterin alla,
puu paukkuvi rätisee ritisee kiukahan arinalla
lämpöä tunnelmaa löylyhuoneeseen luoden
ympäri vuoden jykevät hirret suojaa tuulelta ja tuiskulta tuoden.

Siisti on saunojan saunoa,
kun tuokkosen maltahista murehien karkotukseen, mielehen virkistykseen kylpiessä juonen
aatokset kirkkahat löylyhuoneen yksinäisyyteen tilkkasen lohtua tuone,
mut sorjempi ois seurassa somassa saunoa ja leppoisasti haastella, miss’ elo olo kerralla kohenevi ja pulmat murheet ystävän kallihin kera unhon kaivoon katoavi.

Siisti on saunojan saunoa,
kun lumehen, vetehen viileähän alastonna ensin astut
löylyissä lempehissä, kipakoissakin liuhutella löyhytellä puhtoiseksi ruumis ja sielu
olo kevyt, rauhaisa ilman tervaa ilman viinaakin lepää saunan jälkeen saunojan mieli.(Pasi Päivinen)

Olen kotoisin Karjalan kunnailta ja niin kalevalaista runoutta kuin kanteleen sorjaa soittoakin Joensuun Klassillisessa Lyseossa opintiellä kuunnelleena sekä oppiakin ammentaneena, taiteilijaksi minusta ei kuitenkaan ollut, vain tietokirjailijaksi. Harvoista tulee taiteilijoita, mutta Joensuun Lyseosta on tullut sen yli 150 vuotisen historian aikana lukuisia taiteilijoita, myös luokkatovereistani, kuten kanteletta ja harmonikkaa virtuoosimaisesti soittavat ja kirkkaalla äänellä laulavat kansanmusiikkiorkesteri Värttinän alkuperäisjäsenet. Välillä on virkistävää ylittää rajoja, semminkin kun tähän mennessä olen kopioinut postausteni alkuun toisten tekstejä. Saunamökin rakentaminen inspiroi kokeilemaan runon kirjoittamista pitkästä aikaa nostaen samalla muistoja kouluajoilta pintaan, jolloin kirjoittelin runoja enemmänkin. Edelleenkin runo näyttäisi lähtevän yhtä helposti kuin golfpallo driverini lavasta St. Andrewsin legendaarisella golfkentällä Skotlannissa. Onko tietokirjailijasta kuitenkaan runoilijaksi ja onko oheinen saunaruno ansioksi vai haitaksi, olisiko pitänyt kuitenkin lainata postauksen alkuun valmis runo oikealta sanataiteilijalta, lukijat päättäkööt tykönään.

Saunominen kannattaa aina

Monet tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet saunomisen myönteiset terveysvaikutukset. Saunominen nostaa mm. energiatasoja, lievittää stressiä ja kipuja, parantaa verenkiertoa, puhdistaa ja kuorii ihoa, lisää aineenvaihduntaa ja nopeuttaa palautumista sekä parantaa unenlaatua. Olen elämäni aikana asunut ulkomailla useaan otteeseen ja ollut pitkiä aikoja saunattakin, joten tiedän kokemuksesta, millainen saunan vaikutus on hyvinvoinnille.

Säältä suojaan

 Keskeneräinen rakennus, joka näyttää olevan puinen mökki tai talo. Rakennuksen ulkoseinät ovat siniseksi maalattuja, ja sisäpuolella näkyy käsittelemätöntä puupaneelia. Rakennuksessa on suuri aukko, joka saattaa olla tarkoitettu ikkunalle tai ovelle, mutta se on vielä asentamatta. Sisäpuolella näkyy kaksi ikkunaa, joista toinen on auki. Rakennuksen edessä on pieni puinen terassi tai askelma, ja maassa on syksyn lehtiä. Taustalla näkyy toinen rakennus ja puita.
Kuva: Pasi Päivinen

Rakentaminen sisältää paljon ja tärkeitä pieniä viimeistelytöitä. Ne ovat hitaita, jos ne tekee huolella ja ehdottomasti kannattaa tehdä, koska korjaaminen on hankalaa ja vie aina enemmän aikaa kuin uuden rakentaminen. Tavallista lämpimämpi sää lokakuun kahdella viimeisellä viikolla ja luontoäidin järjestämä ”väri-ilotulitus” antoi lisäbuustia ulkopuolen viimeistelyhommiin. Tontillani upeissa syysväreissä loistivat haavat, koivut, pihlajat, pilvikirsikat, syreenit, vaahterat, vuorijalava ja Pohjois-Amerikan punasaarni. Vaikka syksyä seuraa pitkä, kylmä ja pimeä vuodenaika, ruska-aika sykähdyttää joka vuosi.

Kansallislintumme, laulujoutsenet, pysyttelivät reviirillään lokakuun ja töräyttivät ilmoille tervehdyksensä säännöllisesti raksan ohittaessaan. Marraskuussa en ole heitä enää nähnyt tai kuullut ja odotan jo kiihkeästi laulujoutsenten sekä kaikkien muuttolintujen paluuta ja kesää 2025. Oleskelen huvilallani jonkin verran myös talvella, sillä Suomessa on mielestäni tasaisen kurjaa niin maalla kuin kaupungissakin. Talvinen kesäparatiisini löytyy Intian valtamereltä. Saunamökki on ulkopuolelta lähes valmis, vain terassi puuttuu. Lokakuun alun kuulaat ja epävakaiset säät kääntyivät toisella viikolla onneksi tavallista lämpimämmäksi jaksoksi kestäen lokakuun lopulle, mutta heti marraskuun alussa talvi tuli jo käymään. Onneksi föhntuuli toi vielä kuun toiselle viikolle lämpimämpää säätä, joka pelasti ja saunamökki saatiin kokonaan säältä suojaan.

Millipeliä viimeistelyssä

Sininen puutalo, joka näyttää olevan rakenteilla tai juuri valmistunut. Talossa on valkoinen katto ja valkoiset ikkunanpuitteet. Oikealla puolella on suuri ikkuna ja vasemmalla puolella avoin oviaukko. Talon edessä maassa on betonisia harkkoja ja lehtiä. Vasemmalla puolella seisoo henkilö, joka on pukeutunut siniseen työasuun ja keltaisiin turvakenkiin. Taustalla näkyy lehtipuita, joissa on ruskeita lehtiä, ja taivas on kirkkaan sininen.
Kuva: Pasi Päivinen

Yleisurheilussa kyse on senttipelistä, mutta kun tehdään viimeistelytöitä rakennuksella, hyvän ja erinomaisen lopputuloksen välinen ero on millipeliä. Rakennuksilla kulkee sanonta: minkä timpurin mitta heittää, sen maali peittää. Kiinnitimme tiimityönä otsalaudat ja räystään aluslaudat, joiden paikalleen saaminen oli suorastaan tuskaista, kun koko ajan joutui olemaan kädet ylhäällä lautaa pidellen ja sihtaamaan tarkasti timpurinkynää apuna käyttäen sekä pääty- että välirakojen satuttamiseksi täsmällisesti kohdalleen. Kun piti päivän käsiä lähes koko ajan ylhäällä ja ravasi rakennustelineillä edestakaisin ja välillä maassa, tiesi todella tehneensä työtä nukkumaan mennessä. Otsa- ja räystäslautojen kiinnittämiseen käytettiin kolme päivää ja tehtiin huolellista työtä, eikä mitta heittänyt ja maalilla ei tarvinnut peitellä. Kun saatiin kiinnitettyä tiilikaton päätypellit päätyräystäiden otsalautoihin sekä räystäslaudat räystäiden alapintaan, rakennustelineitä ei enää tarvittu ja ne purettiin pois.

Hirsirakennukseen tarvitaan ovien ja ikkunoiden molemmille sivuille karapuut. Hirret laskeutuvat jonkin verran hirsityypistä riippuen, mikä täytyy ottaa huomioon ikkunoiden ja ovien asennuksessa. Karapuut olivat tehtaalla valmiiksi työstetyt ja karapuiden hirrenpuoleisiin väleihin nidottiin pellavaeristeet, minkä jälkeen karapuut nuijittiin lekalla hirsiin valmiiksi lovettuihin tiukkoihin pystyrakoihin. Rakoon nuijiminen on mukavaa puuhaa muuallakin kuin hirsirakennuksella 😉

Sininen puutalo, jossa on valkoinen ovi ja kaksi ikkunaa. Ovi on keskellä, ja sen vasemmalla puolella on pieni suorakulmainen ikkuna. Oikealla puolella on suurempi ikkuna. Talon seinät ovat vaakasuorilla laudoilla verhoiltuja. Oven edessä on pieni puinen luiska, joka johtaa hiekkapohjaiselle pihalle. Vasemmassa alakulmassa on betoninen harkko. Taustalla näkyy puita.
Kuva: Pasi Päivinen

Ikkunoiden ja ovien asentaminen on millipeliä. Ikkunoiden kiinnittäminen karapuihin, hirsiseinän ala- ja yläpintaan sujui kuitenkin helposti, sillä isot ikkunat sai kohdistettua kiilojen avulla suoriksi ikkuna-aukkoihin ilman lisätyötä, vain pienten saunan maisemaikkunoiden alapuolelta piti sahata vähän hirttä pois. Karmireiätkin olivat esiporatut, joten karmiruuvit sujahtivat ongelmitta paikoilleen. Ikkunat olivat painavia käsitellä ja ovet vielä painavampia, eikä niitä pystynyt purkamaan kuten ikkunoita, jotka pystyi purkamaan ja pitikin purkaa asentaessa. Ovet saatiin kuitenkin porukassa nostettua paikoilleen, mutta ennen ovien nostamista saranoilleen oviaukoissa riitti hienosäätämistä. Ostin alumiinipinnoitetut puupaneeliovet siksi, koska saunamökki on järven puolella ankarahkojen sääolosuhteiden armoilla ja alumiinipinta kestää hyvin tuulet sekä tuiskut. Sisäpuoli pitää olla puuta, koska kaikki muukin on puuta, eikä saunassa mdf-pintainen ovi kestäisi lämpövaihtelua ja pinta poksahtaisi nopeasti irti.

Karapuiden ja karmien väli täytettiin polyuretaanivaahdolla, joka toimii sekä lämpöeristeenä että sideaineena kiinnittäen ikkunat ja ovet tiiviisti rakenteisiin. Se on sekä kokemusta että tarkkuutta vaativa työvaihe, jonka jätin suosiolla osaavalle tekijälle, mutta pitihän sitä silti vähän ruiskuttaa rakoon itsekin kokeeksi. Seuraavaksi kiinnitettiin vuorilaudat ikkunoiden ja ovien ympärille, jotka olivat nopeat sahata ja ampua naulapyssyllä paikoilleen. Se oli taas rakennuksen ulkopuolen helpoin työvaihe. Savupiipun pellityksen ja piipun hatun kävi ammattilainen asentamassa samoin vesikourut ja syöksytorvet.

Kevättöitä tiedossa

Keskeneräinen huone, jonka seinät on tehty vaaleasta puupaneelista. Huoneessa on kaksi suurta ikkunaa, joista avautuu näkymä järvelle. Ikkunoiden vieressä on avoin oviaukko, josta näkyy ulos järven rannalle. Ulkona on puita, kuten koivuja ja kuusia. Lattialla sisällä on muutamia työkaluja, kuten vasara ja saha, ja seinää vasten nojaa keltainen työkalu, mahdollisesti vatupassi. Ulkona maassa on betonilaattoja.
Kuva: Pasi Päivinen

Terassin olisi voinut vielä tehdä marraskuussakin, mutta kevätauringossa on miellyttävämpää työskennellä ja jätin sen suosiolla valoisaan vuodenaikaan. Rakennuksen sisäpuolella saunasta puuttuvat vielä lauteet, lattialaatat ja palomuurin kaakelit, puolestaan tuvasta puuttuu palomuurin pinnoitus (antiikkilaasti), hirsiseinien valkovaha, lattian pinnoite (kovapuutammi) sekä kattopaneelit, ikkuna-, ovi ja lattialistat, jotka ovat myös ensi kevään homma.

Kovin monet rakentajat luulevat, että lattiabetoni kovettuisi sentin viikkovauhdilla, mutta rakentamisen oppikirjojen mukaan näin ei ole kuin ihanteellisissa olosuhteissa eli touko-kesäkuussa, joten betonin on syytä antaa kovettua rauhassa, eikä varsinkaan betonin pinnoituksessa tai muussakaan rakentamisessa kannata kiirehtiä. Pinnoittamalla lattian liian aikaisin voi saada hometalon. Saunamökin lattia saa kovettua 11 kuukautta ennen kuin pinnoitan sen.

Putkimiehen on käväistävä kevään korvalla tekemässä yksi liitos ja asentamassa kylmävesihana paikoilleen ennen kuin päästään saunomaan. Rantasaunassani on ripaus modernismia, vesijohto. Se oli itseasiassa rakennusluvan ehtona, että sauna on liitettävä vesijohto- ja viemäriverkkoon, koska se on asemakaava-alueella ja 10 metrin päässä vesirajasta. Vesijohto ei tietenkään estä veden kantamista järvestä ja peseytymistä järvivedellä. Järvivesi tuntuu vesijohtovettä pehmeämmältä ja sillä on kesäaikaan miellyttävä peseytyä. Lämmintä vettä saa kiukaan kyljessä olevasta vesisäiliöstä, eikä rakennusmääräykset onneksi edellytä sentään kuumavesiboilerin ja suihkun asentamista. Huvilani päärakennuksessa on sähkösauna ja sadesuihku, jos peseytyminen pesuvatia ja kauhaa käyttäen puusaunassa ei jollekin kelpaa.

Lopuksi

Työn tulokset näkyvät nyt konkreettisesti ja jälki on priimaa. Olen varsin tyytyväinen hirsien korkeaan laatuun, josta jokainen raksallani käynyt niin ammattilainen kuin vieraskin on maininnut erikseen. Vanhempani ovat hankkineet samalta pienehköltä hirsivalmistajalta aikaisemmin kaksi hirsirakennusta huvilalleen Pohjois-Saimaalla ja minä kaksi tämän saunamökin ollessa nyt kolmas. Hirret ovat olleet kaikissa aikaisemmissa rakennuksissa laadukkaita, mutta nämä hirret ovat poikkeuksellisen laadukkaat. Jos joku haluaa tietää hirsitoimittajan nimen, voin kertoa sen yksityisesti, yhteystietoni löytyvät Kajastusblogin toimituksesta.

Rakentaminen on ollut innostavaa, semminkin kun valmistuminen on ollut omasta ahkeruudestanikin kiinni ja oma kädenjälkeni näkyy saunamökissä loppuelämäni ajan ja vielä kauan sen jälkeenkin, kun minusta on aika jättänyt. Raksalla tärkein asia on ollut ja pitää aina olla työturvallisuus. Teimme riittävän leveät ja vankat rakennustelineet, joilla piti silti liikkua huolellisesti ja ymmärtää tulla alas, jos oli liian väsynyt. Siitä en ole lainkaan varma, ymmärsinkö sen joka päivä. Olen joka tapauksessa välttynyt onnettomuuksilta ja samoin ovat toisetkin, vaikkakin pieniä tapaturmia naarmujen ja mustelmien muodossa olen saanut, jotka kuuluvat toimenkuvaan. Onhan minulla toki vakuutus, mutta vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaisi, jos putoaisin rakennustelineeltä ja loukkaantuisin vakavasti. Vakuutusmaksut kelpaavat aina vakuutusyhtiölle, mutta vahinkojen korvaaminen kiinnostaa vakuuttajaa harvemmin. Olen saanut elää menneen kesän ja syksyn kesäparatiisissani joka tapauksessa onnellisten tähtien alla pysyen ehjänä.

Olen ollut aikaisemmin toteuttamassa kahta hirsirakennusta vanhempieni omistamalla kesähuvilalla ja kolmea omalla huvilallani. Rakentaminen on mielenkiintoista puuhaa, enkä malttaisi lopettaa vielä tähän, eikä tarvitsekaan, kun ensi keväälle on vielä töitä tehtävänä. Silti jotain nikkarointia täytyy kehitellä jatkossakin. Vaikka nykyinenkin rakennus on vähän kesken, mielessäni siintää kuitenkin kesän 2026 projektiksi kompakti hirsipytinki. Suunnitelmissa on ”aikuisten leikkimökki”, jonka rakentamiseen riittää pelkkä ilmoitus kunnan tekniseen virastoon, mutta lopputarkastus silti tarvitaan. Jonkunhan pitää jatkaa edesmenneen veijarimaisen kunnanlääkäri Antti Mustosen, josta kerron II postauksessani, perinteitä ja jekuttaa vähäsen rakennustarkastajaa. Odotan sitä hetkeä, kun rakennustarkastaja saapuu tontilleni olettaen näkevänsä lasten leikkimökin 😉 Rakennustarkastaja on leppoisa mukavanoloinen kaveri ja uskoisin hänen ymmärtävän huumoria. Toivottavasti hän ei ole äkännyt Kajastusblogia, jotta jekutus onnistuisi. ”Aikuisten leikkimökki” on kooltaan lasten leikkimökkiä suurempi ja sisältää kaikenlaisia inspiroivia juttuja 😉 Se rakentuu hirrestä totta kai, Mutta mitä muuta se on, jää lukijan mielikuvituksen varaan!

On tullut aika kiittää blogiseurasta, laittaa työkalupakin kansi kiinni ja siirtyä talvipuuhani, tietokirjallisuuden, pariin. Olisi kestettävä jotenkin ikävä talvi ”konttorirottana” kunnes kevät koittaa ja pääsen saunamökin viimeistelytöihin. Kunpa pääsisin käymään talviparatiisissani Intian valtamerelle. Toukokuun lopulla toivon pääseväni yhteen mielipuuhistani, saunan lämmitykseen, ja saunomaan rakentamassani hirsisaunassa. Kesä ja sauna on ihmisen parasta aikaa, hojo hojo!

Kirjoittaja: Pasi Päivinen

Kuvaaja: Johanna Kokkola

Olen kirjoista, musiikista, luonnosta ja maailman kulttuureista innostunut itäsuomalainen ”elämäntapaintiaani”. Talvisin luen ja kirjoitan kohtalaisen paljon. Olen yllättänyt itseni saamalla useamman tietokirjan synnytetyksi. Talviaikaan istuskelen mielelläni viikonloppuisin takan ääressä musiikkia ja äänikirjoja kuunnellen sekä seuraavasta kesästä haaveillen että lämpimiin maihin matkoja suunnitellen. Olen päässyt matkustamaan yleensä kerran talvessa pakoon pohjolan pakkasia viikoksi tai kahdeksi elämäntilanteen ja työnantajan salliessa. Keväisin ja syksyisin tapaan tehdä myös jonkin pidennetyn viikonloppumatkan Etelä- tai Keski-Eurooppaan. Kesä on elämän parasta aikaa Suomessa, sillä olen valon lapsi ja silloin hoidan puutarhaani, uin järvessä, laitan hyvää ruokaa, nikkaroin sekä pelaan satunnaisesti golfia.
Laaja-alaisena kulttuuri-ihmisenä ja Kajastus-lehden pitkäaikaisena kirjoittajana haluan olla mukana jatkamassa meidän näkövammaisten arvokasta kulttuuriperinnettä luoden kiinnostavaa sisältöä Kajastusblogiin!