Tuki on teko
Timo Kuoppala
16.10.2025
Taiteen edistämiskeskuksen (TAIKE) johtaja Kaisa Rönkkö kirjoittaa hyvää asiaa vammaisten ihmisten asemasta taiteen kentässä. ”Jos vammaiset jäävät taide- ja kulttuurialalla vain sivustakatsojiksi, koko yhteiskunta menettää valtavan määrän lahjakkuutta, osaamista, näkökulmia ja ääntä.” Voit lukea blogin tästä linkistä: Vammaisuus ei ole inspiraatiota vaan arkipäivää
Innoituksen ajatuksiinsa Rönkkö sai osallistuessaan alkusyksystä Music x Media -tapahtumassa pidettyyn keskusteluun, jossa taiteesta ja vammaisuudesta puhuivat mm. Riikka Hänninen, Outi Salonlahti, Sanni Virta, Riikka Leinonen, Sanna Kivijärvi ja Sanni Purhonen.
Itse tapahtuma keskittyi nimensä mukaisesti musiikkiin, mutta Rönkön mukaan keskustelu laajeni pohtimaan vammaisten ja vammaisuuden esiintymistä kaikessa taiteessa. Keskustelun kärki oli terävä. Muutokseen tarvitaan tekoja, sanat eivät riitä.
Kulttuurialaa koskevissa politiikkasuosituksissa ja keskustelussa vammaiset ihmiset kyllä mainitaan, mutta se ei riitä. Keskustelijoiden mukaan ”yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden on oltava osa yleistä taide- ja kulttuuripolitiikkaa.”
TAIKE:n johtajana Kaisa Rönkkö lupasi käyttää mahdollisuuksiaan nostaakseen esiin vammaisten taiteilijoiden ääniä. Erityisesti hän nosti esiin vammaisten taiteilijoiden toimeentulon, jota tulee kohentaa osana taiteilijoiden ansioedellytysten parantamista, ei erityisessä vammaistaiteilijoiden siilossa. Kun yhdenvertaisuudesta puhutaan, pitää vammaisuus nostaa esille samalla tavoin kuin sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys tai kulttuuritausta. Rönkön mukaan vammaiset on miellettävä toimijoina, ei vain yleisönä.
Rönkkö päättää bloginsa: ”Vammaisten ääni ei kuulu vain vammaisuudesta kertoviin tarinoihin, vaan sen on oltava mukana kaikissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa – oli kyse sitten maailmanpolitiikasta tai tasa-arvokysymyksistä. Emme tarvitse yhteiskuntaa, jossa vammaisten tehtävä on puhua vain vammaisuudesta. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa heidän äänensä kuuluu ja vaikuttaa kaikilla aloilla ja päätöksissä.”
Kannatan lämpimästi Rönkön ajatuksia. Puhe on suoraselkäistä, vailla ”toisaalta, mutta toisaalta” jargonia. Meillä on Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa tahto tukea näkövammaisten taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä mahdollisuuksiemme mukaan. Mutta me kannamme huolta myös niistä näkövammaisista, jotka eivät tee taidetta ammatikseen. Tarjoamme näkövammaisille harrastajille mahdollisuuksia hyötyä taiteen hyvää tekevästä vaikutuksesta monilla tavoin kirjoittamisesta valokuvaukseen. Teemme myös työtä kaikkeen kulttuuritarjontaan osallistumisen helpottamiseksi YK:n Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen hengessä.
TAIKE on julistanut toimialansa ensi vuoden valtionavut haettaviksi. Taivaanrantaa tummentavat taas leikkauspilvet. Julkinen tuki niin taiteen tekemiseen kuin kulttuuriin osallistumiseen on tehokas teko.
