Unelmien ei tarvitse ottaa vuoronumeroita

Marianne Tenhami

8.5.2025

Ingressi

Heidi Torn oli Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana 24.4. Häntä haastatteli Anne Huttunen. Kajastus-blogi otti selvää, kuka on tämä kirjailija-muusikko-pakopelisuunnittelija.

Teksti

Heidi istuu joogakeinussa.
Kuva: Heidi Tornin arkisto

Heidi Torn, 33, on Mikkelistä kotoisin oleva helsinkiläistynyt nainen, joka asuu kämppiksensä ja kahden kissan kanssa. Hän lukee kirjallisuutta eri genreistä Barbara Cartlandin romanttisista kirjoista Katharine McGeen dystopia-ja Rick Riordanin fantasiakirjoihin. Myös mielimusiikkigenret vaihtelevat. Genrejen vaihtelu näkyy Heidin omassa kirjoittamisessa: hän ei kirjoita kirjoja tai laulujen sanoja mistään tietystä genrestä. Aihe tulee ensimmäisenä. Unelmiensa perään lähtenyt Heidi korostaa, ettei unelmien tarvitse ottaa vuoronumeroita: ne voivat toteutua samanaikaisesti.

Larppaaminen onnistuu sokeana

Tärkeä harrastus Heidille on liveroolipelaaminen. Ensin hän liveroolipelasi kavereidensa kanssa, minkä jälkeen larppaaminen on ottanut askelia eteenpäin. Nyt hän roolipelaa internetissä, on toiminut liveroolipelien pelinjohtajana ja pelannut niissä. Välillä yksin, välillä ryhmässä hän on punonut larppien juonia ja kirjoittanut niihin hahmoja.

Sokeana larppaajana liveroolipelaaminen näkevien kanssa onnistuu Heidiltä oikein hyvin.
-Larppaajat ovat ihania ihmisiä, joilta saan tarvittaessa apua. Auttaa, jos joku larppikaverini pelaa jotain hahmolleni läheistä henkilöä, kuten äitiä, poikaystävää tai palvelijaa. Näin minulla on hyvä syy liikkua pelissä jonkun kanssa. Koska olemme pelissä läheisiä, ihmiset eivät ihmettele miksi tuo on jonkun käsipuolessa, hän havainnollistaa. Ennen pelejä on voitu kuvata lyhyt video, jolla ihmiset kertovat itsestään ja larppihahmostaan. Näin Heidi on kuullut pelaajien äänet etukäteen ja tietää, kuka kukin on.

Unelmien perään

Heidi kertoo tekevänsä luovia asioita, joita kohtaan tuntee intohimoa. Korona-pandemian puhkeaminen muutama vuosi sitten sai hänet miettimään, että nyt jos koskaan on lähdettävä unelmien perään. Hän halusi tehdä biisejä, julkaista kirjan ja pitää omaa podcastia. Unelmien jahtaamista vauhditti, että korona-aikana yrityksessä, missä hän työskenteli rekrytointikonsulttina, irtisanottiin henkilökuntaa.

Niinpä Heidistä tuli rekrytointiyrittäjä.
-Työskennellessäni rekrytointiyrittäjänä tapasin Linked inissä nykyisen kollegani Toni Hinkan, jonka kanssa työskentelen nyt pakopeliyritys Pakomielteessä, hän valottaa. Kaksikko piti ensin saavutettavuuskoulutuksia erilaisille ryhmille. He pohtivat, mistä ihmiset erityisesti ovat pitäneet heidän koulutuksissaan.
-Tykätyimmät jutut olivat sellaisia, missä ihmiset pääsivät tekemään asioita konkreettisesti, kuten sokean opastamista portaissa. Saavutettavuus johti miettimään, mitä muuta toiminnallista osaisimme tehdä, hän muistelee. Syntyi pakopelielämyksiä järjestävä Pakomielle.

Pakopelejä kaikille

Pakomielteen pakopelit on tarkoitettu kaikille ja niiden saavutettavuus on huomioitu loistavasti: näkövammaiset saavat peliin ja sen kulkuun liittyvät vihjeet ja materiaalit pistekirjoituksella ja heillä on pelin aikana käytettävissään PakoMielteen järjestämä opas. Kuulovammaisille vihjevideoissa on tekstitykset. Useisiin pakopeleihin kuuluu köysilaskeutuminen, joka onnistuu myös pyörätuolilla liikkuvilta henkilöiltä. Opaskoiratietämys Pakomielteessä on esimerkillistä.

Pakopelien kulisseissa tarvitaan näkeviä silmiä.
-Tilanamme on valtavan kokoinen vanha sairaala, missä juoksennellaan pitkin käytäviä. Yksin minun on vaikeaa löytää pelaajien sairaalaan jättämiä peleihin kuuluvia tavaroita. Tässä avustajan silmät ovat tarpeelliset. Hänen on myös luettava pelaajien paperiin kirjoittamia asioita, Heidi kuvailee. Hänen vastuullaan on Pakomielteen pakopelien tarinoiden kirjoittaminen.
-Kaikkien pakopeliemme taustalla on rikos, koska halusimme peleihin arvoitusten lisäksi selvitettäväksi myös tarinan. Tykkäämme kumpikin dekkareista ja rikossarjoista. Uusi tarina voi syntyä vaikkapa ohikulkijan lausahduksesta tai mielenkiintoisesta esineestä kirpparilla. Hääpakopelin ajattelimme sopivan polttareihin, halloweenista syntyi sarjamurhaajapeli ja yritysmaailmaan sijoittuva Pöllitty pomo keksittiin virkistyspäiviä varten. Kähvelletty joulu liittyy tietysti jouluun, hän kertoo.

Sankareita ja shakkinappuloita

Oman kirjan julkaiseminen oli yksi Heidin unelmista. Se toteutui vuonna 2023, jolloin julkaistiin hänen fantasiaromaaninsa Sankareita ja shakkinappuloita. Rupeama oli pitkä.
-Siitä kun kirjoitin ensimmäiset sanat siihen että sain kustannussopimuksen kului melkein viisi vuotta, kirjailija kiteyttää. Romaanissa antiikin mytologian henkilöt ilmestyvät nykyajan Suomeen.
-Antiikin Kreikan myytit ovat aina kiehtoneet minua. Lukiossa käsikirjoitimme ja esitimme tästä näytelmän. Olen opiskellut nyky-kreikkaa kansalaisopistossa. Aiheeseen liittyviä liveroolipelejäkin olen ollut kirjoittamassa ja niissä pelaamassa. Myös lautapeli Kreikan mytologiasta on tekeillä. Ajatus antiikin Kreikan jumalista ja sankareista täällä nykyajassa ei vain lakannut pyörimästä mielessäni. Niinpä päätin syventyä teemaan oikein kunnolla ja kirjoittaa siitä nähdäkseni, mihin kuvitelma veisi, hän valottaa esikoiskirjansa taustaa. Tarina tempaisi Heidin mukaansa. Häntä kiinnostivat tarinan eteneminen ja loppuratkaisu niin paljon, että hänen oli pakko kirjoittaa se loppuun saadakseen tietää miten kirjassa käy. Tällä hetkellä hän on kirjoittamassa dekkaria.
-Profiloija selvittää rikostutkijaryhmän kanssa naisten pahoinpitelyitä. Myöhemmin mukaan saattaa tulla myös sarjamurhaaja, kirjailija paljastaa. Hänen toinen työn alla oleva tekstinsä käsittelee telepatiakykyyn verrattavaa kykyä ja sen vaikutuksia päähenkilön elämään.

Kirjoittamisessa haastavinta Heidin mukaan on valintojen ja ratkaisujen tekeminen yksin.
-Olisi paljon helpompaa, jos joku toinen kirjoittaisi vaikkapa pahikset. Tekstiroolipeleissä olen päässyt kirjoittamaan yhdessä muiden kanssa. Nyt pitääkin tehdä toisin. Toinen vaikea asia on, että olen niin syvällä Kreikan mytologiassa, että on vaikeaa käsittää mitä muut ihmiset eivät aiheesta tiedä. Asiat piti avata, hän selittää. Kirjailija painottaa, että kirjoittamisen lisäksi tarvitaan tiedon hakua ja päänsisäistä pohdintaa.
-On oltava aina käsillä puhelin, johon voi tarvittaessa tehdä sellaisen muistiinpanon, jonka ymmärtää myöhemminkin varsinkin, jos on monta eri projektia kesken, hän toteaa. Heidin mukaan paras tapa oppia kirjoittamaan on lukea paljon.
-Lukemalla oppii löytämään tekstin eri sävyjä ja se auttaa luomaan eri hahmoille eri tyylejä. Tietyt hahmot ovat kaukana itsestä, mutta niidenkin näkökulmat on osattava tuoda esiin. Lukemalla löytää keinoja ilmaista erilaisia asioita, hän perustelee. Parasta kirjoittamisessa on kirjailijan mukaan lopputulos.
-Kun näkee, että tällaista olen kirjoittanut ja että tästä tuli hieno. Että voi lukea tyytyväisenä sitä, mitä on saanut aikaan. Siellä on tietysti omat lempikohdat, mihin aina palaan, hän hehkuttaa.
 

Sulle vohveleita aamiaiseks teen

Erään Heidin ja Tonin pakopelin osana on hieno kappale Hyvää yötä ja hyvästi, missä lauletaan: ”sulle vohveleita aamiaiseks teen.” Se on yksi Heidin taiteilijanimellä Kehrä kirjoittamista lauluista, jotka löytyvät muun muassa Spotifystä ja youTubesta.
-Vuosien aikana pöytälaatikkoon oli kertynyt paljon biisi-ideoita ja korona sysäsi minut tavoittelemaan unelmaani olla omaa musiikkia julkaiseva artisti. Tällä hetkellä äänitän biisini Finnvoxilla, hän kertoo. Joissakin biiseissä Heidin mukana on toinen artisti.
-Tämä on ollut ihan superkivaa, koska biiseistä tulee niin paljon parempia kun niitä tekee yhdessä. Heittäytyy paljon enemmän, kun toinen artisti on yllyttämässä kokeilemaan kaikkia ideoita, hän ihastelee. Välillä ihmisten löytäminen biisien toteuttamiseksi on haastavaa. Musiikin markkinointi on myös vaikeaa.
-Parasta on, kun tuottajalla on edessä kaikki se, mistä voi tehdä uuden biisin. Sitten lähdemme kokeilemaan ideoita eri soittimilla, rytmeillä tai melodian muutoksilla. Silloin minulla on olo, että kaikki on mahdollista. On myös upeaa kuunnella lopputulos, hän iloitsee.

Ensimmäinen Heidiltä julkaistu biisi on nimeltään Hallainyö.
-Näin Peter Jamesin kirjan takakannen, missä polttarisankari on vaarassa menehtyä omissa polttareissaan, koska hänet on haudattu elävältä. Sysäys Hallainyölle syntyi, kun mietin miten morsian kokisi tämän, valottaa Heidi kappaleen taustoja. Hänen mukaansa on hyvä kuunteluttaa omat biisit ja kysyä mielipiteitä niistä joltain muulta niin, että niiden sanoituksiin tai melodioihin saisi muitakin näkökulmia. Heidiltä on julkaistu viiden kappaleen EP-levy Tanssiaiskutsu Tuonelasta viime vuoden maaliskuussa. Seuraavalle EP-levylle hän on myös julkaissut kolme kappaletta, joiden lisäksi pitäisi julkaista vielä kaksi biisiä. Näin saataisiin uusi EP-levy kasaan.

Lopuksi Heidi korostaa, että unelmia pitää olla.
-Juuri unelmat saavat meidät toteuttamaan mahdottomaltakin tuntuvia asioita. Jotta unelmansa voi saavuttaa, tarvitaan konkreettinen suunnitelma ja ihmisiä, jotka uskovat sinuun. On myös tiedettävä, mistä saa apua kun tulee vastaan haasteita, koska niitä tulee kaikille.  Haasteet ovat onneksi vain hetkiä, joille on keksittävä kiertoreitti päästäkseen niiden yli. Jos haluaa tavoittaa unelmansa, on kaivettava itsestä esiin kaikki sinnikkyys. Vaikka unelman toteuttaminen jäisi kesken, siihen voi palata vaikka viiden vuoden kuluttua.

Kirjoittaja: Marianne Tenhami

Marianne Tenhami on toimittaja, näkövammaisuuskouluttaja sekä ihmis-, koira- ja hevoshieroja, joka tulkkaa, kääntää ja opettaa saksaa ja englantia. Hän harrastaa laulamista ja näyttelemistä, ui, lukee, tapaa ystäviään ja lenkkeilee opaskoirineen pitkiä lenkkejä merenrannalla.