Ville Köngäs – nuoresta radiotoimittajasta kasvoi monipuolinen muusikko ja valovoimainen artisti

Joose Ojala

29.8.2024

Musiikilliset suuntaviivat löytyivät lapsuuden levyhyllystä

-Ensimmäinen selkeä musiikkimuistoni on tilanne, jossa kuuntelemme kotona Tapio Rautavaaran levyä. Olin tuolloin kolmivuotias. Muistan etenkin kappaleen ”Isoisän olkihattu”. Lapsena lauloin itseni sekä sukulaisten iloksi. Unto Monosen Satumaan esitin aina siten, että lauloin myös kappaleen alku -ja välisoitot ”tittirritti tittirritti”.

-Uudemmasta musiikista minuun kolahti etenkin Jean S-yhtyeen tuotanto. Lapsena en tiennyt, että yhtye soittaa pelkästään covereita. Minulle ne olivat kaikki Jean S:n biisejä ja niiden alkuperäisesittäjät ovat selvinneet minulle vasta myöhemmin. Pidin etenkin yhtyeen runsaista puhallinsovituksista. Tosin vasta myöhemmin minulle sellvisi, että ihailemieni soitinten äänet olivat juuri puhaltimia. Etenkin levyt ”Kesämies” sekä ”Sammakkoprinssi” olivat mieleeni.

Ääniyliherkkä lapsi rakasti radiota

-Olin varhaislapsuudessa melko sensitiivinen sekä yliherkkä koville äänille. Siksi vietinkin aikaa omissa oloissani radiota kuunnellen. Suosikkikanavani oli Kiss FM. Kanavan aamutiimi Titta ja Sirkku oli kova juttu. Vaikka olin tuolloin vasta 2 -3-vuotias, muistan edelleen yksittäisiä kanavalla tuolloin soineita kappaleita. Aamuohjelmassa soitettiin parodiaversioita tuon ajan tunnetuista kappaleista hieman samalla konseptilla, jolla Hovimuusikko Ilkka tekee niitä tänä päivänä. Muistan, miten Disco-yhtyeen kappale ”Tiedän että me palataan” oli väännetty muotoon ”Tiedän että me kärytään” ajankohtaisen Lahden doping-skandaalin innoittamana. Olen aikuisena löytänyt näitä biisejä Youtubesta ja olen ymmärtänyt, mistä niissä todella oli kyse.

Pertti Salovaaran lupsakka ulosanti antoi kipinän omalle radiouralle

-Ensimmäinen suuri esikuvani radion puolella oli Radio Novan Pertti Salovaara. Vanhempiemme autossa kuunneltiin aina Novaa, joka lähetti hänen liikenneohjelmiaan. Salovaaran lupsakka tyyli teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Aloin itsekin ajatella, että radiota voisi olla kiva tehdä.

-Isäni Markku on ollut perustamassa Tornion nuorisotoimen ylläpitämää harrasteradiokanava Hertzilää. Vuonna 2011 kanava lähetti torstai-illan dj-ohjelmaa ”Sikasaundi”. Erään kerran yksi ohjelman juontajista, Dj-Unne eli Markku Konttila kysyi minulta, haluaisinko tulla kokeilemaan radion tekemistä Sikasaundiin. Kun sitten aloitin radiokeikat, olin 11-vuotiaana tiettävästi suomen nuorin radiojuontaja. Tuolloin tein tosin ainoastaan kaksi lähetystä. Kului pari vuotta ja kiinnostus radion tekemistä kohtaan heräsi uudelleen. Aloitimme isäni kanssa yhteisohjelman nimellä ”Team Köngäs”. Myöhemmin ohjelman nimeksi vaihtui ”Marvil” etunimiemme ensimmäisten tavujen mukaan. TÄmän ohjelman päätyttyä olen tehnyt Hertzilälle säännöllisesti monenlaisia ohjelmia jo kymmenen vuoden ajan. Viimeisin ohjelma on ystäväni kanssa tekemäni ”Retro Boyz”, jota lähetetään edelleen. Ohjelmassa soitamme 90-luvun musiikkia ja samaan teemaan liittyen saimme keväällä 2024 haastateltavaksi legendaarisen Onnenpyörä-juontaja Janne Porkan.

Rakkaus ysärikulttuuriin syntyi automatkoilla musiikkia kuunnellen

-Äitini soitti lapsuuteni automatkoilla paljon ysärimusiikkia. Häntä onkin kiittäminen, että löysin tuon musiikin kautta ysärikulttuuria fanittavan yhteisön pariin. Kuuntelen joka perjantai Radio Novan Retroperjantai-ohjelmaa, jota juontaa Parta-Matti Airaksinen. Tuttavapiirissäni on pariskunta, joka osallistuu aktiivisesti ysärifestareille ja muihin samantyyppisiin tapahtumiin. Heidän kauttaan olen itsekin löytänyt näiden tapahtumien pariin ja olen tutustunut siellä samanhenkisiin ihmisiin. Ysärimusiikki on minulle iskelmä -ja tangomusiikin ohella toinen merkittävä musiikillinen intohimo.

10-vuotiaana tehty ensimmäinen juontokeikka sytytti esiintymiskipinän

-Vanhempani omistavat yhteisen, ”Eventwork”-nimisen tapahtuma-alan yrityksen. Vuonna 2010 äitini järjesti osana tapahtumatuottajan opintojensa lopputyötä Satama Open Air-festivaalin. Pääsin sinne 10-vuotiaana tekemään juontokeikan. Tämä oli ensimmäisiä isompia esiintymisiäni ihmisten edessä. Ensimmäinen festari oli yksipäiväinen ja sen pääesiintyjänä oli pover metal-yhtye Sonata Arctica. Tapahtumaa on järjestetty siitä lähtien. Ensimmäiset tapahtumat olivat ohjelmaltaan metallimusiikkivoittoisia. Tapahtuma on kuitenkin kasvanut säännöllisesti ja sitä myötä myös esiintyjäkattaus on monipuolistunut. Tänä kesänä tuli täyteen neljästoista kerta juontohommissa.

Esiintyminen moottoriajoneuvoliikkeen tilaisuudessa ponnahduslautana bändimaailmaan

-Olen laulanut lapsesta asti omaksi sekä sukulaisten iloksi. Olen myös käynyt pitkään laulutunneilla sekä harrastanut kuoroa koulun kautta, jossa opiskelin musiikkiluokalla.

-Ensimmäinen isompi julkinen esiintymiseni laulajana tapahtui vuonna 2017. Torniolainen moottoriajoneuvokauppa ”Tatun tarvike” järjesti tiloissaan juhlat liikkeen omistajan täytettyä pyöreitä. Tapahtuman pääesiintyjäksi oli kiinnitetty Vilma Alina. Minua oli pyydetty tilaisuuteen esittämään pari biisiä a cappellana eli ilman säestystä. TÄmän esityksen sattui näkemään sitten Tuomas Laajoki-niminen kemiläinen musiikkivaikuttaja. Hän otti vanhempiini yhteyttä ja kysyi heiltä, miksi tämä poika ei käy millään bändileireillä?

-Olin käynyt ala-asteella bändikerhossa, mutta muuta kokemusta bänditoiminnasta minulla ei ollut. Tiesin kyllä Kemissä nuorisotoimintaa pyörittävän Kemi Faktorin, mutta heidän järjestämänsä bänditoiminta ei ollut minulle vielä tuttua. Hyppäsin heti syvään päätyyn ja lähdin vielä samana kesänä biisinkirjoituspuolelle kokeilemaan. Seuraavana vuonna menin sitten cover-puolelle. Siellä tutustuin kitaristi Saana Paavalniemeen. Aloitimme yhteissoitot. Myöhemmin mukaan tuli vielä toiseksi laulajaksi itsekin näkövammainen Jenna Miinala.

-Aika pian kokoonpanomme perustamisen jälkeen kuulimme samoissa ympyröissä vaikuttaneelta muusikko Elias Kauppiselta Turku Rock Academy-toiminnasta, joka oli laajentumassa Kemiin. Tämän mahdollisuuden myötä meille aukesi mahdollisuus esiintyä kokoonpanomme kanssa, kunhan tekisimme omia biisejä ja täydentäisimme bändiä vielä basistilla ja rumpalilla. Ensimmäinen yhdessä tekemämme kappale oli nimeltään ”Teetä ja hunajaa”. Tuomaksen suosiollisella avustuksella löysimme basistiksi Taisto Jauholan. Saanan kautta rumpaliksi löytyi Aapo Hyrkäs. Kokoonpanosta tuli ensimmäinen oma bändimmeUmpimähkä

-Aloitimme keikkailun Kemin ja Meri-lapin alueella kesällä 2019. Keikkoja oli muun muassa Liikennepuistossa sekä Kauppamaraton ja Easy Living-tapahtumissa. Teimme myös joululaulukeikkoja ja muita yksityistilaisuuksia. Rock Academy-toiminnan kautta pääsimme esiintymään myös Raahen Oluthuoneelle. Raahen veto jäikin sitten bändin ainoaksi ulkopaikkakuntalaiseksi keikaksi, koska Korona-pandemia lopetti esiintymiset maaliskuussa 2020. Kaiken kaikkiaan muistan vuoden 2019 erittäin aktiivisena aikana bänditoiminnan kannalta.

-Koronasulkujen alettua laitoimme bänditoiminnan muutamaksi kuukaudeksi kokonaan tauolle, koska esiintymisiä ei voitu järjestää. Kesällä 2020 pystyimme sentään tekemään muutamia akustisia keikkoja. Bänditoiminta Umpimähkän kanssa jatkui vielä seuraavat pari vuotta melko aktiivisena, vaikka itse pääsinkin syksyllä 2020 Pop & Jazz Konservatorio Lappiaan opiskelemaan.

Konsalaisten hyvä lavaenergia innosti itsekin opiskelijaksi

-Olin keväällä 2020 juontamassa kemissä Pakkasukko Goes Kulttuurikeskus-tapahtumassa. Siellä esiintyi Lappian opiskelijoita. Mukana oli silloisia nykyisiä ja jo valmistuneita opiskelijoita. Kun näin sen meiningin lavalla, oli soittajien energia ja yleinen tunnelma niin kertakaikkisen hienoa, että minulle tuli vahva tunne siitä, että haluan päästä tästä itsekin osalliseksi. Kokemus juontokeikalla sai aikaan sen, että laitoin itsekin hakupaperit vetämään. Pääsin sitten sisään ja opinnot alkoivat syksyllä 2020.

Uudestaan ekalle luokalle

-Opintojen aloittaminen Lappiassa oli suuri elämänmuutos. Tuli uusi ympäristö, uudet ihmiset ja paljon uutta opittavaa. Tunne oli hieman samanlainen kuin aikanaan ensimmäisellä luokalla peruskoulussa. Ensimmäisenä vuonna energia meni pitkälti talon tavoille opetteluun sekä opintojen aloittamiseen. Umpimähkällä teimme keikkoja Koronan sallimissa rajoissa.

-Toisena opiskeluvuonna Umpimähkä-keikat jäivät rumpalin bilebändikiireiden vuoksi vähemmälle. Sittemmin bändi on jäänyt toistaiseksi kokonaan telakalle. Uutta tuli kuitenkin tilalle. Pääsin opintojen kautta mukaan Tornio 400-suurproduktioon. Muistan nuo ajat opiskeluaikojeni parhaimpina hetkinä. Olin jo teininä käynyt katsomassa Lappian suurproduktioita ja olin aina ihaillut niitä paljon. Oli mieletön kokemus saada nyt itse päästä osalliseksi siitä yhteisöllisyydestä ja yhteen hiileen puhaltamisesta.

Vietnam Twist veti tanssimusiikin pariin

-Jatkoin edelleen Kemi Faktorin biisileireillä, vaikka olinkin päässyt Lappiaan opiskelemaan. Vuonna 2021 siellä perustettiin itseäni noin 6 vuotta nuorempien kavereiden toimesta Vietnam Twist-niminen rautalankabändi. Porukka soitti vanhaa tanssimusiikkia Agents-hengessä. Olin hieman aikaisemmin vetänyt Ankkuri-ravintolassa järjestetyissä jameissa Agentsin Surujen kitara-biisin ja tämä liikautti minussa jotain. Tuli fiilis, että haluaisin laulaa enemmänkin jotain tällaista. Tulin sitten Laajoen Tuomakselle kertoneeksi näistä ajatuksistani. Hän ehdotti, että menisin Vietnam Twistien keikalle vierailemaan yhden kappaleen ajaksi. TÄmä toteutuikin ja esitin heidän kanssaan Topi Sorsakosken version ”Kirje”-biisistä. Kokemus oli niin myönteinen, että aloitimme Vietnam Twistin poikien kanssa yhteistyön ja teimme lisää keikkoja. Tämä heidän kanssaan musisoiminen herätti minussa laajemman kiinnostuksen vanhempaa tanssimusiikkia kohtaan. Samalla pääsin auttamaan itseäni nuorempia muusikoita uralla eteenpäin. Tällä hetkellä Vietnam Twist on yksi Kemi Faktorin menestyneimpiä nuorisobändejä. Yhtye on käynyt Tampereellakin saakka esiintymässä.

Aki Sirkesalo-tribuuttikonsertti saatteli opinnoista valmistumiseen ja toi näkyvyyttä

-Konsaopintoni Lappiassa huipentuivat vuonna 2023 ”Kun musiikki soi”-nimiseen Tribuuttikonserttiin, jossa esitin edesmenneen Aki Sirkesalon musiikkia itse kasaamani bändin säestyksellä. Konsertti sai positiivisen vastaanoton ja keikasta tehty Youtube-striimi sai valtavan määrän katsojia. TÄhän vaikutti osaltaan sekin, että Yle teki sivuilleen sekä Aamu-tv:hen ison jutun konsaopintojen aikaisista pistenuottiopinnoistani

Kirjoittaja: Joose Ojala

Kuvassa Joose harmonikka sylissään.

Kuvaaja: Timo Junttila

Olen freelance-muusikko, säveltäjä, harmonikkataiteilija, yhtyeenjohtaja ja musiikkialan yrittäjä. Vaikka muusikkona toimiminen harmonikkaa soittamalla on kaiken tekemiseni ydintä, ovat kulttuurialan sekä näkövammaiskentän edunvalvonta-asiat myös lähellä sydäntäni. Minulle on suuri kunnia saada toimia tämän blogin vastaavana toimittajana ja ajoittain myös sisällöntuottajana. Minusta voit lukea lisää kotisivuiltani.